Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
113
säädyllinen ja muuten arvostaan hyvinkin arka
veen emäntä voinut suuttua hänelle. Hän sysäsi
vain hänet hyväntuulisesti syrjään ja irtautui
hymyillen hänen umpimähkäisestä, mitään
tarkoittamattomasta syleilystään.
Kaikki nauroivat.
Vesihiisi kaulaili vielä kerran tyhjää ilmaa ja
vaipui sitten mahtuneena käsivarsiensa varaan,
heittäen hujanhajaisia katseita ympärilleen sekä
etsien uutta uhria itselleen.
Nyt sattuivat hänen silmänsä illan toiseen
päähenkilöön, sulhoon ihmissukuiseen, joka
kohteliaana, hymyilevänä, joskin ulkonäöltään
hajamielisenä oli koko ajan ottanut vastaan joka
taholta tulvehtivia, enemmän tai vähemmän
sopivaan muotoon sorvaeltuja onnentoivotuksia.
— Juo! sanoi Vesihiisi, ohjaten simasarkan
hänen nenänsä alle. Juo, vanha merisika!
Sulhanen kasteli huuliaan ja virkahti Vesihiiden
vaarallista huomiota itsestään pois johdattaakseen:
— Emmeköhän taas saisi vähän musiikkia?
Mutta mikään ei auttanut. Vesihiisi lykkäsi
purtilon hänen eteensä ja röyhtäisi röyhkeästi:
Ahven ja kultakalat 8
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
