Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
10
suvusta otetun hallitsijan esimiehyyden alla ; mitä kansa siinä
kohden toivoo, nähtäisi yleisillä valtiopäivillä, jotka olisivat
pidettävät maan vanhan valtiomuodon määräämällä tavalla
ja meidän suojeluksessamme siihen aikaan kuin sotajoukkomme
saapuvat Turkuun."
Vuodet ja vuosikymmenet olivat vierineet: Sprengtporten
eli tuohon aikaan 68:tta ikävuottaan. Mutta harmaat hapset
eivät tulta rinnassa sammuttaneet, ja yhtä lujasti kuin miehenä
muinoin säilytti vanhus valtiolliset ihanteensa.
Korkeammallekin kuin ennen koskaan rohkeni hän toiveissansa kohota.
V. 1780 oli Sprengtporten puhunut ainoastaan Turun rauhassa
kadotetun alueen palauttamisesta — sitäkään
kokonaisuudessaan vaatimatta — ja siihenhän Jägerhornkin kahta vuotta
myöhemmin rajoitti esityksensä. Nyt sitä vastoin v. 1808
Sprengtporten lausuu julki suomalaisen isänmaanystävän
rohkeimman unelman, ehdottaen keisari Aleksanderille
Kymijoen itäpuolella olevien maakuntien, s. o. koko venäläisen
Suomen, liittämistä emämaan yhteyteen. Niinkuin aikaisempi
ahtaampi ehdotus, niin tämäkin laajempi perustui ainoaan
näkökohtaan, jolta se Venäjällä oli puolustettavissa, siihen että
keisarikunnankin etu vaati Suomen valtioalueen eheyttä.
Nytkin kuitenkin Sprengtporten asemata arvostellessaan
pahasti erehtyi. Jos kerran Suomi oli Venäjän aseilla
valloitettava, ei keisari aikonut sijoittaa sitä valtakuntansa ja
Ruotsin „välimuuriksi", ei edes sillä ehdolla että
keisarillisesta perheestä lähtenyt ruhtinas joutui sen hallitsijaksi.
Suomen yhdistäminen Venäjän valtakuntaan, sen laskeminen
keisarin oman valtikan alaisuuteen oli sodan tarkoitus. Kun
Vertaa kirjoitustani „Uutena vuonna 1808" Hämäläis-osakunnau
albumissa Kaikuja Hämeestä, s. 277 ja seur.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
