Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Siten syntyneistä riidoista oli Pyhäjärvellä sijaitsevan
Taubilan lahjoitusmaan isännän brigadieri parooni Andreas
Freedericksin ja hänen talonpoikiensa välinen juttu
verrattomasti tärkein. "Vuodesta 1785 on se neljännesvuosisadan ajan
ikäänkuin pääväylänä, jota myöten koko lahjoitusmaakysyinys
kulkee ratkaisuansa kohti, ja laajalta halki venäläisen Suomen
vaikuttivat Taubilan talonpoikien voitot ja tappiot heidän
sää-tyveljiensä tilaan.])
Vuosina juuri ennen Taubilan oikeusjutun syntyä olivat
sekä alaoikeudet että senaatti Pietarissa julistaneet useampia
lahjoitusmaita allodiaalirälssiksi ja johdonmukaisesti
tunnustaneet omistajille oikeuden mielensä mukaan korottaa
alustalaistensa maavuokraa. Vuoden 1728 veromääräykset, joilta
sitova voima siten riistettiin, olikin, jo kauan katsottu
vanhentuneiksi, jonka tähden hallitus v. 1765 oli määrännyt uuden
maanmittauksen ja verotuksen Suomessa toimeen pantavaksi, työ,
jota, v. 1785 yhä jatkui. Ruotsin lakia olivat oikeudet noissa
päätöksissään silmällä pitäneet; samaa lakia koetti senaatti
silloinkin noudattaa, kun se eräässä riidassa v. 1785 selitti
talonpojat oikeutetuiksi muuttamaan pois tilukselta, elleivät isännän
kanssa veroista sopineet. Ainakin myöhemmin jyrkimmät
ku-mousmiehet paheksuivat tätä päätöstä, sillä heidän silmissään
olivat alustalaiset maahan kiinnitettyjä orjia. Mutta toistaiseksi
he toki käyttivät noita tuomioita prejudikaatteina hyväkseen.
’) Päälähteinäni Taubilan riidan historiaan olen käyttänyt kaht.a
vastakkaiselta kannalta kirjoitettua kertomusta. Toinen on
kenraalimajuri Kopievin, toineu sotakuveruööri parooni Meyenilorfin. Molemmat
säilytetään Suomen valtioarkistossa, v. 1802 asetetun tarkastuskomitean
asiakirjoissa. Työni tarkoitukseen näinä lähteet ovat, olleet riittäviä,
mutta kysymys oli niin tärkeä, että perinpohjainen, oikeuksien
pöytäkirjoihin pernstnva esitys olisi suotava.
2
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
