Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
27
viin säädöksiin. Venäläiseltä kannulta näytti päätös ehkä
hyvinkin kohtuulliselta, — eihän se sallinut isäntien
mielivaltaisesti veroja korottaa. Mutta Suomen talonpoikien silmissä
oli se vannaankin loukkaava väkivallan teko. Siksi ei
kuitenkaan vuoden 1728 veromääräysten syrjäyttämistä käy
väittäminen. Jo alkuansakin oli ne aiottu jonkun ajan kuluttua
tarkastettaviksi; ja Ruotsinkin lain mukaan verorevisionien
uudistus kruununtiloilla kyllä oli, ja olisi ehkä vieläkin,
mahdollinen. Asian niin ollen se menettely veron määräämisessä,
jonka Venäjän hallitus v. 1798 sääsi, ei loukannut maakunnan
väestölle vahvistettuja oikeuksia. Jyrkästi sitä vastoin niitä
loukkasi se kiinnitys turpeesen, joka saman ukaasin kautta
lahjoitusmailla joutui talonpoikien osaksi. Tosin aikaisemminkin
pienempiä yrityksiä samaan suuntaan oli tapahtunut, mutta
monet päätökset lahjoitusmaariidoissa osottavat tuomioistuinten,
senaatinkin, aina vuoteen 1798, tunnustaneen talonpoikien
muutto-oikeutta isännistä riippumattomaksi.1)
Vielä oli toki, kun 19. vuosisata koitti, ero tuntuva
venäläisen maaorjan ja Viipurin kuvernementin talonpojan välillä.
Maasta erilleen ei herra voinut täkäläistä alustalaistaan myydä,
ja vapaasti hallitsi talonpoika irtainta omaisuuttaan, saattoipa
haastaa isäntänsä käräjiin vastaamaan sorrosta ja väkivallasta,
joka oikeus hänen säätyveljiltään Venäjällä oli kokonaan
kielletty. Pääkohdissaan lahjoitusmaitten talonpoikien juriidinen
tila vuosisatamme alulla oli sama kuin ennen muinoin Rooman
keisarikunnassa n. s. kolonien, kolonilaitoksen myöhemmällä
kehitysasteella. Molemmat nämä kansaluokat olivat turpeesen
sidotuita eivätkä kuitenkaan oijiksi luetuita, molempien verot
’) Vertaa aikaisempien rajoitusten oikeasta luonteesta pastori A.
Neoviuksen julkaisemia asiakirjojn, Hist. Arkisto, X. 43H ja seur.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
