Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ä - älynystyrä ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
älynystyrä
586
ääniala
älynystyrä na lj.: hieroa
älynystyröi-tään ajusid liigutada, pead vaevata
älyperäi|nen, -sen63 mõistuspärane
äly|tä, -än39 taibata, mõista, aduda
älyttömyy|s, -den65 arutus,
mõistusetus, rumalus
älyttömästi arutult, mõistusetult,
rumalalt
älyt|ön, -tömän57 arutu, mõistusetu,
rumal
älyvoimistelu pilti, ajude
gümnastika
älyän vt. älytä
älyämättömyy|s, -den65 taipamatus
älyämät;ön, -tömän57 taipamatu
älä (sa) ära
äiäh|tää, -dän2 kiljatada, karjatada
äläk kä, -än 15 kisa
ämmä" h a 1 v. eit, vanamoor;
kõnek. naine, perenaine; harv.
vanaema; ämm
ämmälauri4 kõnek. tuhvlialune,
(mehe) toss, tossike
ämmänlänget kaelkoogud
ämpäri5 ämber, pang
ämpärilli|nen, -sen 63 ämbritäis, ämber,
pangetäis, pang
änk|kä, -än11 kogeleja; keeletu
änkytitää, -än 2 kogelda, kokutada; älä
änkytä v u 1 g. suu kinni
äpärä 12 sohilaps; kõnek., harv.
ädal
äpärävuona kõnek. sügisene tall
äreä21 tige, pahur, irisev; kõnek.
tugev; habras, rabe
ärhenjtää, -nän8 õriseda, uriseda
ärhäk|kä, -än 15 = ärhäk!äs, -kään66
tige, õel
ärinä 14 urin, õrin
äris|tä, -en41 uriseda, õriseda
ärjyä 1 möirata, karjuda
ärjäis|tä, -en24 käratada; möirata
ärripurri4 n a 1 j. toriseja
ärryn vt. ärtyä
ärryt|tää, -än2 ärritada; ässitada
ärsyk|e, -keen 78=ärsytje, -teen`8
f ü s i o 1., p s ü h h. ärriti
ärsyt|tää, -än2 ärritada; õrritada
ärsyty|s, -ksen 64 ärritus
ärsytyshuip|pu, -un f ü s i o 1., p s ü h h.
ärrituslagi
ärsytyskynny|s, -ksen f ü s i o 1.,
p s ü h h. ärrituslävi
ärtyi|nen, -sen63 = ärtyisä 13 ärritunud;
tige, vihane, tõre
är|tyä, -ryn1 ärrituda; vihastuda,
tigedaks saada
äräh|dellä, -telen 28 f r e k v, = äräh|tää,
-dän 2 urahtada
äskei|nen, -sen63 äsjane, hiljutine
äsken = äskettäin äsja
ässä 11 äss
ätšii atsih
äveriäjs, -än66 (väga) jõukas, rikas
äveriäisyyis, -den65 jõukus, rikkus
äyri4 öör; maksustamisüksus
äyriäi|nen, •sen63 koorikloom, vähk
äyrä|s, -än66 kallas; serv, äär; joki
on paisunut yli äyräidensä jõgi on
üle kallaste tõusnud
äyskäri5 hauskar, viskar
ääliö 3 v u 1 g. tolvan
ään vt. äkä
ääneen häälekalt, va’ljusti
aänekkyy|s, -den65 häälekus,
valju-häälsus
äänekkäästi häälekalt, valjuhäälselt
äänek|äs, -käänm häälekas,
valjuhäälne
ääneüi|nen, -sen63 heliline, heli-;
äänellinen elokuva helifilm
ääneneristy|s, -ksen heliisolatsioon
äänenkannattaja häälekandja
äänenkantama kuuldekaugus
äänenmukailu lgv. onomatopöa
äänenmurro|s, -ksen häälemurre
äänenrnurros|ikä, -iän häälemurdeiga
äänennopeu|s, -den helikiirus
äänenpaino hääletoon; pilti, toon
äänenpijto, -don kisa, lärm
äänensävy hääletoon, häälekõla
äänenvahvisti|n, -men56 tehn.
valjuhääldi
äänenvaimen|nin, -timen tehn.
helisummuti, mürasummuti
äänesty|s, -ksen64 hääletamine,
hääletus
äänestysalue, -en valimisjaoskond
äänestyslipjpu, -un hääletussedel
äänestysluettelo = ääniiuettelo
äänestyspaik|ka, -an valimispunkt
äänestäjä 16 hääletaja
äänestää 2 hääletada
ääneti vaikselt, sõnatult
äänettömyy|s, -den65 hääletus, vaikus
äänettömästi hääletult, vaikselt
äänetjön, -tömän57 hääletu, vaikne
ään i, -en32 hääl; heli; pitää ääntä
kisada, käratseda; yhteen ääneen
(nagu) ühest suust; vähin äänin
vaikselt, tasa (hiljukesi); olla
äänessä rääkida; häält teha
ääniaaljto, -lon f ü ü s. helilaine
ääniair.ejs, -ksen häälematerjal
ääniala muus. hääle register
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
