Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - N - nihti ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
nihti — nikkelöity
nik
nihti * 1. (hist.) knekt -en -ar. 2. (kort.
sotamies) knekt. S. saapas— (vanh.) stövelknekt,
nii[jääminen nigande, -ailla, -ata niga *. -aug
nigning.
niikseen, niiksi: jos — (tosi) tulee, jos — on
om det gäller; (jos siitä riippuu) om det
kommer an därpå,
niin (adv.) så; ~ muodoin sålunda; (siis)
således; (samoin) ävenså; (vast. kyllä!) ja;
~ ja näin si o. så; —pä (esimerkiksi) så
till exempel; sålunda; —pä —! alldeles!
juuri —! så (där) ja! just så! (myönt.)
ja ja! ja visst! (aivan — !) alldeles! ~ no!
nå ja! no —, hän tuli nå väl, alltnog,
alltså, han kom; ~ sanottu (ns.) så kallad
(s.k.); eikö —? (e i miel. eikö lotta) inte, icke
sant? ~ hyvä kuin se onkin så bra den än är; ei
— kukaan (ollenkaan) ingen alis; inte en själ;
ei — penniäkään inte en penni; ei — mitään
absolut ingenting; ingenting alis; inge|n, -t
som helst; ~ ollen under sådana
förhållanden; i så fall; ~ hän kuin muutkin (sekä . . .
eitä) såväl han som de övriga (andra);
(samoin) han i likhet med de övriga (andra);
hän ei ole —kään (kovinkaan) väärässä han
har alis inte (inte alis) så orätt; ei —kään
vähäinen alis inte så liten; inte alis så liten;
(melkoinen) ansenlig; hän ei ollut —kään
tyytyväinen han var inte alis så (inte vidare)
nöjd, (erityisen) särskilt nöjd; hän ei voi
—kään hyvin han mår inte vidare bra; ei
se —kään hauskaa ole! det är inte vidare
(inte så värst, inte särskilt) trevligt! ~ asia
on så är förhållandet (fallet); (pitää
paikkansa) det stämmer; det äger sin
riktighet; jos — olisi (laita) om så vore
(fallet); aivan — on minunkin (laitani) det
är alldeles på samma sätt med mig; mitä
-? vad för slag? -kö? (todellako?)
verkligen? (—kö tarkoitat?) menar du det?
—kö-hän? (tokkohan?) månne det? ~ hyvin kuin
såväl som; ~ ikään (samoin) likaledes;
likaså; (juuri niin) just så; ~ kuin så som;
~ kuin kaikki muutkin såsom alla andra;
i likhet med alla andra; ~ muodoin sålunda;
(siis) således; —kään så heller,
niine: ~ hyvineen med det beskedet;
(semmoisenaan) som han går o. står (stod o. gick).
niini2 bast -et. -kenkä bastsko. -kerros (ksv.)
bastlager, -kuitu bastfiber, -köysi bastrep.
-matto bastmatta, -nen av bast, bast-, -puu
(lehmus) lind -en -ar. (-metsä lindskog.)
-syy bastfiber,
niinpäin så, sålunda, således; i sådan
riktning; asia kääntyi — saken tog en sådan
vändning.
niisi2* (niidet, kud.) solv -et -. panna
soiva, -koukku solvkrok. -lanka solvgarn.
-ntä* solvning; vrt. niisiä, -puut pl solvstol
-en -ar. -rihma solvtråd. -stö solv -et. -tys
splvning. -varpa solvkäpp. -ä solva.
niisku||ttaa* fnysa*; snyfta; ~ nenäänsä ks.
ed. - tus fnysning; snyftning, - venttiili (tkn.)
snyftventil.
niist[|imetp/ snoppare; ljussax; vrt. niistää
kynttilää. - aminen snytande;
snopp-ning. -ää snyta*; ~ nenänsä snyta sig
(sin näsa); (katkaista pää, karsi) snoppa;
~ kynttilää snoppa ett ljus»
niitata* (met.) nita; vrt. kotkata,
-nii tinen (yhd.) -skaf t ar], -skäftad; neli —
fyr|skaftad, -skäftad.
nii t taus (tkn.) nitning; vrt. k o t k a u s. -
alasin nit [bänk, -städ. -kone nit [maskin, -press,
-pihdit pl nittång. - vasara nithammare,
niitti* nit -en -ar; (nit)nag|el -eln -lar. -lanka
nittråd. -liitos nit!fog, -förband, -reikä
nithål. -taltta nitmejsel, -tuurna nitpuns.
- vasara ks. niittausvasara.
niitto * (mv.) slåt ter -n. -kone slåttermaskin.
-mies slåtterkarl. -väki slåtterfolk,
niitty * äng -en -ar; raivata —ä ta upp en äng.
-ala ängsareal, -alue ängsområde, -heinä
ängshö. -humala (ksv. Brunetta vulgaris)
brunört, -kellukka (ksv. Geum rivale)
humleblomster. -kirvinen (el. Anlhus pralensis)
ängspiplärka, -korte (ksv. Equisetum
pra-tense) ängsfräken. -kukka ängsblomma,
-laidun ängs|bete, -vall. -läto ängslada,
-lohko ängsskifte, -maa ängsmark, -mato
(niitty-yökkösen toukka) ängsmask. -nurmi
ängsvall, -nätkelmä (ksv. Lathyrus
pralensis) gul-, ängs|vial. -palsta ängsskifte,
-rin-ne ängssluttning, -ruoho ängsgräs,
»suolaheinä (ksv. Rum ex acelosa ) ängssyra. - viljely (s)
ängs [odling, -kultur, -villa (ksv.
Eriopho-rum) ängsull; kapealehtinen — (E.
polys-tachium) harull, –yökkönen (prh. Charaeas
graminis) nattfly. -äes ängsharv. -ängelmä
(ksv. Thalictrum flavum) ängsruta,
niittä|[jä slåtterkarl -en -ar. -minen mej[ning,
-ande; skördande, bärgande; höbärgning
-en, slåtter -n; vrt. niittää, -mätön
oslagen.
niit[[tää* (ned)meja; (— heinää) slå* (hö);
(korjata) skörda, bärga; (leikata) skära*;
~ niitty (av)meja (avbärga, slå) en äng;
~vilja(a) (ned)meja (skörda) säd; ~ nurmi
(nurmea) meja (slå) en vall; mitä kylvää,
sitä myös — (atk. Raam.) som man sår
får man skörda, -äntä* ks. -t ä m i n e n,
niitto.
nikahtua * kikna (nauruun) av skratt,
nikama (an.) kota; (pahka) knöl -en -ar.
-luu kotben. -nkaari kotbåge. -nsolmu
kotkropp -en -ar.
nikara 1. (vesiputous) fall -et -. 2. (kuv.
pulma, vastus) knut -en -ar; krux -et -.
nikar||rella * (nikkaroida) snickra, - telu
snickrande; snickring.
nikertää* ks. nikarrella, näperrellä,
nikhaka (hist. ty k.) nickhak|e -en -ar.
nikkari|i (j., vanh.) snickare; vrt. p u u s e p-
p ä. -oida snickra,
nikkeli nickel -n. -hela nickelbeslag, -hohde
nickelglans, -kaivos nickelgruva, -kannu
nickelkanna, -kolikko ks. -1 a n 11 i. -kukka
(kem.) nickelblomma, -kylpy (kem.)
nickel-dba. -lantti nickelslant, -lehti nickelfolie,
-lejeerinki (-seos) nickellegering, -malmi
nickelmalm. -markka (enl.) nickelmark.
-nen av nickel; nickel-, -nsekainen nickel
|-blandad, -haltig. -pronssi nickelbrons, -raha
nickelmynt. -rauta nickel järn. -sieni
nickelsvamp. -suola nickelsalt. - teokset pl
nickel-arbeten. -vaippaluoti nickelmantlad kula.^
nikkel||öidä (vanh. niklata) förnickla.-öinti*
förnickling, -öity (vanh. niklatiu) förnicklad.
451
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
