Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - 1. Johdanto
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
2 4
2 4 JOHDANTO.
itärannikolle, ja täältä samota asuttua länsirantaa kohden. Kun
tällä tavoin särki kaikki sillat takanaan, niin ei tarvinnut
pakottaa miehiä kulkemaan eteenpäin; itärannikko ei houkuttelisi
ketään palaamaan takaisin, jota vastoin edessäpäin kajasti
länsirannikko kaikella sivistyksen tenholla. Siten ei olisi
valikoimisen vai aa; aina vain eteenpäin — komentona olisi: kuolema
tahi Grönlannin länsirannikolle!
Seuraavana aamuna esitin suunnitelmani kirjeessä eräälle
tuttavalleni Tanskassa. Ehdotin yhteistä tanskalais-norjalaista
retkikuntaa Grönlannin itärannikolle: tanskalaiset tutkisivat
tätä rannikkoa ja norjalaiset kulkisivat suksilla sisämaan
jäätikön yli länsirannalle. Tästä ehdotuksesta ei syntynyt mitään,
ja kun samaan aikaan jouduin toisiin puuhiin, jäi asia
lepäämään muutamiksi vuosiksi.
Vasta syksyllä 1887 päätin varmasti retkestä.
Alkuperäisin ajattelin panna retken toimeen yksityisillä varoilla, vaan
kun minua useilta tahoilta kehoitettiin pyytämään apuvaroja
Norjan yliopistolta, jotta retki siten saisi yleisemmän
kansallisen leiman, niin lähetin yliopistolle seuraavan anomuksen:
Kristianian Kuninkaat. Fredrikin yliopiston hallintokunnalle!
Aikomukseni on ensi kesänä tehdä retki suksilla
Grönlannin sisämaan jäätikköä itärannalta länsirannalle.
Grönlannin sisämaa on enemmän kuin useimmat muut
seudut maanpallollamme tuntematonta maata, vaan useihin
tieteellisiin kysymyksiinkin nähden, jotka siellä odottavat
ratkaisuansa, on se mitä huomattavimpia seutuja. Senpä vuoksi
onkin tehty useita yrityksiä sinne pääsemiseksi.––
Tämän jälkeen lueteltiin tärkeimmät näistä yrityksistä,
jotka tässä jätämme sikseen, koska niistä on puhe toisessa
kohden tätä kirjaa. Viitattuani vielä siihen, miten ylen
tärkeätä olisi tieteellisessä suhteessa, että tämä, kuten sanani
olivat, »luultavasti lumen ja jään peittämä sisämaa» tutkittaisiin,
jatkoin:
»Aikomuksenani on norjalaisten suksimiesten avulla
tunkeutua tämän sisämaan läpi. Tähän saakka norjalaiset ovat
ainoastaan vähässä määrässä olleet avuliaina arktisten seutujen
tutkimisessa, vielä ei ole ainoatakaan arktista retkikuntaa
lähetetty Norjasta — en lue siksi atlantista retkikuntaa, jonka teh-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
