Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - 3. Sukset ja hiihtäminen sekä suksen historia ja kehitys
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
7 2
7 2 SUKSET JA HIIHTÄMINEN.
sella päätöksellä V. 1780 määrättiin palkkio ainoalle henkilölle
Islannissa, »joka osasi keinon», muutamalle norjalaiselle
kaup-papalvelijalle Buch’ille Husavikissa, jotta hän opettaisi kolme
muuta hiihtämään. Vaan hiihtotaito siellä ei liene korkealla
kannalla. Kuitenkin sanottiin minulle, että pohjoisosassa olisi
joitakuita islantilaisia, jotka ovat »aika rivakoita» suksimiehiä.
Vaan että olivat rivakoita norjalaisen mittakaavan mukaan
siitä en mene takuuseen. Kandidati A. Hansenin ilmoituksen
mukaan, joka matkusti Islannissa v. 1882, on keskellä saarta
taloja, jotka koko talven ovat suletut muusta maailmasta, kun
asukkaat eivät tunne suksen käyttöä.
Grönlantiin norjalaiset ovat hiihtotaidon tuoneet
nähtävästi vasta hyvin myöhään. Se ei näy olleen täällä tunnettu
missään, kun Egede 1721 saapui sinne; vaan hänen rivakat
poikansa, jotka tulivat Nordlannista, toivat suksen käytön jo
v. 1722. Paul Egeden päiväkirjassa luetaan: »Grönlannin
nuoriso oli hyvin taipuisa tekemään pilaa meistä — —; vaan sitä
vastoin me voimme kehua itseämme sillä, että osasimme
luistella ja hiihtää.»
Hiihtoa nyt harjoittavat siellä osaksi tanskalaiset osaksi
eskimot itse; vaan kummatkaan eivät ole päässeet
vasta-alkajan kehitysastetta korkeammalle. Sukset eivät ole täällä
voittaneet jalansijaa; niitä pidetään enimmäkseen leikkikaluina
joutohetkien vietoksi. Hyvin harvoin käytetään niitä
metsästykseen talvella. Eskimo, joka enimmäkseen on
kalanpyynnissä pitkin rannikkoa, ei ole huomannut miten suureksi
hyödyksi sukset voisivat hänelle olla, ja ainoastaan poikkeustiloissa
hän ajaa esim. villiporoa suksilla, se kuitenkin tapahtui pari
kertaa minun siellä oloni aikana.
Skandinavian rajojen ulkopuolella on Suomessa suksi
ollut vanhoista ajoista tunnettuna. Se näkyy selvästi
suomalaisten vanhain runojen kokoelmasta, Kalevalasta, jonka
kolmannessatoista runossa kerrotaan Lemminkäisen hiidenhirven
ajosta, mikä kuvataan hyvin runollisella tavalla. Alku kuuluu:
Jo oisi keihäs kengitetty,
Kaikki valmihit vasamat
Jousi jäntehen varassa,
Ei lyly lykittävänä
Kalhu kannan lyötävänä.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
