Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - 4. Norjasta Skotlannin ja Färsaarten kautta Islantiin
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
IOO
IOO NORJASTA ISLANTIIN.
Tämä tanssi näkyy olevan ainoa färsaarelaisten tanssi
ja on varmaan perintöä vanhoilta norjalaisilta. Islannissa oli
samanlainen tanssi säilynyt edelliselle vuosisadalle saakka. Sitä
nimitettiin siellä »Vikivaka». Norjasta se on kai hävinnyt jo
pitkät ajat sitte eikä ole ihmekään, sillä ei minulle vieläkään
ole selvillä mikä siinä on huvittavaa. Vaan kuitenkin näissä
muinaisjäännöksissä on jotakin kummallista, melkein
liikuttavaa ajatella, miten nämä ihmiset kokoontuvat täällä jokaikinen
sunnuntai-ilta tanssimaan tanssia, joka muilla seuduilla on
aikoja sitte kuollut, ja laulamaan sankarilauluja, joista itse eivät
ymmärrä tuskin lausettakaan.
Maanantaina puolenpäivän aikaan saavuimme pieneen
kauppalaan Klaksvigiin, joka on Färsaarten pohjoisin asema,
jossa käydään. Sitä kolmelta puolen ympäröipi korkeat
paa-saltitunturit, joiden kerrokset eli penkereet ovat tavattoman
jyrkkäpiirteisiä Färsaarten luontoonkin verraten.
Parin tunnin pysähtymisen jälkeen laskemme taas
pohjoista kohden, ihmettelemme ohikulkiessamme saarten
pohjoisrannikkojen villejä, repalaisia muotoja ja suuntaamme ulapalle
kohti Islantia.
Ilman lämmöstä me nyt jo voimme tuntea tulleemme
pohjoisemmille leveysasteille. Lappalaisilla poronnahkapuvuissaan
ei tietystikään ollut kylmä; vaan yksi ja toinen meistä piti
ilmaa kylmänä. Tämä antoi Ravnalle aihetta jotensakin
vakaviin mietteisiin, ja hän uskoi ajatuksensa Baltolle, joka heti
meille kertoi: »Tuo Ravna sanoi minulle: mitä olemme
tehneet, että meidän pitää matkustaa noiden ihmisten kanssa,
joilla on niin vähän vaatteita? Minä näen miten niillä on kylmä.
He kuolevat Grönlannissa, jossa on niin kylmä, Sverdrup ja
Dietrichson ja Kristiansen ja Nansen, ja sitte me kaksi
lappalaistakin kuolemme, sillä emmehän me tiedä minne mennä
ihmisten luo päästäksemme.»
Yleensä Ravna ei voinut hyvin laivalla. Alussa oli hän
merikipeä. Siitä hän kuitenkin pääsi muutamain päiväin
perästä, niin kuin Balto lausui, sitte kun hän oli Ravnan
kastanut suolavedellä. Vaan Ravna ei koskaan perehtynyt mereen
eikä laivaelämään. Niinpä hänen oli ihan mahdotonta nukkua
kannen alla; siellä oli hänestä tukahduttavaa. Hän sen vuoksi
veti päänsä ja kätensä peskiin ja makasi keränä kuin koira
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
