- Project Runeberg -  Suksilla poikki Grönlannin /
277

(1896) [MARC] Author: Fridtjof Nansen Translator: Teuvo Pakkala - Tema: Exploration, Greenland
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - 16. Tietomme Grönlannin sisämaasta ja aikuisemmat yritykset sisämaanjäälle

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

DALAGER1N RETKI. 277

jahtiretkellään ollut niin kaukana maalla, että oli selvästi
nähnyt vanhat kablunakilaiset*) tunturit itärannalla.

»Tämä sai minut, kuten sanottu, liikkeelle. Jotta, kuten
muinoin Mooses, saisin ainakin nähdä maan, otin mukaani
mainitun miehen tyttärineen sekä kolme nuorta grönlantilaista.
Päästyämme vilkkujään eteläisessä päässä olevan vuonon
perukkaan alotimme matkamme maalle.»

Kuten näkyy, niin Dalager, samoin kuin kaikki hänen
aikalaisensa, uurasti Österbygdin löytämistä, jota ei vielä luultu
löydetyn ja jonka yhä otaksuttiin olleen Grönlannin itärannalla.

He lähtivät vuonosta syyskuun 2 p:nä 1751, 3 p:nä
päästiin sisämaanjään reunaan ja 4 p:nä aamulla »lähdimme», sanoo
Dalager, »jäälle päästäksemme lähimmälle huipulle, joka on
keskellä vilkkujäätä ja jonne oli noin penikulman verran. Tie
sinne oli yhtä tasainen kuin Köpenhaminan kadut; se vain
eroa, että täällä oli liukkaampaa, jota vastoin ei tarvinnut
kahlata syrjään rappakkoon eikä pelätä, että postimestari ajaa
päälle hevosillaan ja vaunuillaan».

Seuraavana päivänä kulettiin eteenpäin ylempänä olevalle
tunturille vilkkujäällä, nimeltä Omertlok**), jonne myöskin oli
penikulma. Vaan matkalla sinne jää oli hyvin epätasaista ja
railosta, niin että meni 7 tuntia sinne päästessä. Tämän
tunturin huipulta oli laaja näköala jäälle, ja jäänrannassa kaukana
koillisessa näkyi tunturihuippuja. Näitä Dalager arveli
tuntureiksi Grönlannin itärannalla; vaan kuten edempänä mainitaan,

*) Kablunak, tahi oikeammin kavdlunak, on grönlantilainen lrmitys
europa-laiselle, vaan nyt käytetään sitä etupäässä tanskalaisista. Vanhoilla kablunakilaisilla
tuntureilla tarkoitetaan vuoria, jotka ovat vanhojen europalaisten, siis vanhojen
norjalaisten maassa, s. o. Osterbygdissä.

**) Mikä nunatak tämä Omertlok on ollut, sitä ei voi varmuudella sanoa,
kun on useampia nunatakeja sisämaanjäällä Fredrikshaabin vilkkujään
eteläpuolella, eikä minun tietääkseni grönlantilaiset nimitä yhtään niistä tuolla nimellä.
Mikäli minä ymmärrän Dalagerin kertomusta, niin on hän ensin käynyt muutamalla
nunatakilla ja siitä seuraavana päivänä jatkanut matkaa toiselle ulompana,
„ylempänä" (mahdollisesti pohjoisimmassa) olevalle tunturille vilkkujäällä. Minusta sen
vuoksi ei näytä todenmukaiselta, että tämä olisi sama nunatak, NascMsak, jossa
1878 kävi J. A. D. Jensen ja hänen retkikuntansa, niinkuin Jensen näyttää
otaksuvan. Nasausakin ja sisämaanjään reunan välillä ei ole yhtään nunatakia, ja
välimatka tästä ei myöskään ole penikulma.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri Apr 12 01:12:32 2024 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/gronlannin/0285.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free