- Project Runeberg -  Suksilla poikki Grönlannin /
288

(1896) [MARC] Author: Fridtjof Nansen Translator: Teuvo Pakkala - Tema: Exploration, Greenland
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - 16. Tietomme Grönlannin sisämaasta ja aikuisemmat yritykset sisämaanjäälle

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

2 78

2 78 AIKUISEMMAT YRITYKSET.

vainnoita omituisista lämpösuhteista, jotka me kohtasimme
Grönlannissa.

Tämän retkikunnan merkillisimpiä tuloksia on
tieteellisessä maailmassa huomiota herättänyt selitys n. s. jäätomusta
eli ^kryokonitista», hienosta tomusta, jota oli jäällä niin kauas
kuin kulettiin. Imemällä auringonsäteistä lämpöä, oli tämä
tomu sulaunut syvälle jäähän ja siten muodostanut
»pystysei-näisiä silinterisiä reikiä, i—2 jalan syviä, joiden lävistäjän pituus
vaihteli kahdesta linjasta pariin jalkaan, ja joita oli niin
lähetysten, että jalka ei niiden väliin sopinut, vielä vähemmin
ma-kuusäkki. Näissä reijissä, jotka aina olivat vettä täynnä, oli
tomu muutamien millimetrien paksuna kerroksena pohjalla».

Tälle tomulle Nordenskiöld asettaa suuren merkityksen;
hän nimittäin otaksuu, että se on avaruudessa ollutta tomua.
Se on osaltaan saanut hänen tekemään aivan uuden teorian,
jonka mukaan maa, ainakin osaksi, on muodostunut ja yhä
kasvaa melkein huomaamatta, vaan lakkaamatta tapahtuvasta
kosmillisen tomun lisääntymisestä, joka tulee maailman
avaruudesta. Muut ovat sittemmin osoittaneet, että tämä tomu
aine-yhtymältään on samanlaista kuin rantaturit ja sen vuoksi ovat
päättäneet että tomun on tuuli kulettanut reunalta jäälle. Tätä
näyttää puolustavan sekin seikka, että kuta kauemmaksi
ranta-tuntureilta kulkee jäälle päin, sen mukaan vähenee tomukin,
sekä vielä, että Grönlannin itärannalla Umivikin luona, jossa
paljasta maata on varsin vähän, ei ollut jäällä tomua lainkaan.

Tämän arvokkaan retken jälkeisenä vuonna (siis 1871)
lähetti luoteis-Grönlannin inspehtori Krarup Smith
sisämaa-retkikunnan, kauppa-assistentti Moldrupin johdolla. Niiden
tietojen mukaan, joita Nordenskiöld sittemmin sai Grönlannissa,
näyttää retkikunta palanneen tyhjin toimin.

Seuraavana vuonna tuli Whymper Grönlantiin ja retkeili
Discolahden pohjoisen osan ja Umanakvuonon piirissä. Tällä
kertaa hän ei kuitenkaan yrittänytkään itse sisämaanjäälle,
vaan nousi korkeille vuorille jäänreunalla saadakseen
näköaloja sisämaanjäälle. Elokuun 18 p:nä nousi hän 6,800 (eng.)
jalkaa korkealle Kelertingouit’in tunturille Umanakin lähellä.
Tämän huipulta oli hänellä laaja näköala sisämaanjäälle ja
huomasi, niin kuin ennenkin, että sisämaa näytti »tasaiselta,
yhtenäiseltä selänteeltä lumipeittoista jäätikköä, joka niin tar-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri Apr 12 01:12:32 2024 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/gronlannin/0296.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free