Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - 21. Ameralikvuonolle
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Yhdeskolmatta luku.
Ameralikvuonolle.
fyyskuun 22 p:nä aamulla ennen aamiaista, sillä aikaa kun
Balto keitti vettä teetä varten, Sverdrup ja minä lähdimme
kävelyretkelle jääselänteelle, teltan pohjoispuolelle. Se oli
poikittain täynnä pohjattomia, leveitä railoja. Kerran vajosin
lumi-sillan läpi, vaan railo oli siksi kapea, että sain kiinni
molemmista laidoista ja olin heti ylhäällä.
Selänteen harjalta meillä oli hyvä näköala jäälle
ympäriinsä. Railoisia jääselkiä kulki läntiseen suuntaan ja
kaareutuivat itse jää vuonoon, Kangersunek’ iin, joka, mikäli nyt voimme
nähdä, piti olla suoraan edessämme. Olimme ennen olleet
epätietoisia, mikä laakso tahi vuono se on. Me nyt tiesimme
missä olimme, ja huomasimme tulleemme penikulman verran
pohjoisemmaksi sitä kohtaa, jonka olimme tulokohdaksemme
määränneet. Päästäksemme helpoimmin kulkemaan, täytyi
meidän luultavasti vielä vähän kulkea länteen vuonoa kohti ja
sitte kääntyä etelään päin.
Me palasimme teltalle, jossa suloinen teen tuoksu lemahti
vastaan. Eineen jälkeen Sverdrup ja minä lähdimme edellä
hiihtämään tietä katsellaksemme, ja toisten oli tultava jälessä
neljän kelkan kanssa niin pitkälle kuin pääsivät; vaan jos
ehtivät viimeiselle jääselänteelle, joka nyt näkyi, oli heidän
pysähdyttävä. Me kulimme pohjoispuolitse sitä paikkaa, jossa
olimme edellisenä iltana olleet, ja kun oli myötämaata ja
myötätuuli, niin mentiin aika vauhtia liukkailla suksillamme.
Me pääsimme niin kauas, että näimme vuonon, joka oli
täynnä vasikkajäätä. Jää oli yhä kutakuinkin hyvää, vaan sit-
24
)
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
