Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - 21. Ameralikvuonolle
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
HANHIJÄRVI.
383
kivien takaa ja pääsin parin sadan kyynärän välimatkalle ja
sainkin sen ammutuksi, toisten suureksi riemuksi, jotka olivat
jännityksellä seuranneet jahtiani nähdäkseen, saisivatko tuoretta
ruokaa iltaseksi.
Tiemme kulki tämän jälkeen edelleen laakson läpi, joka
paikottain oli ahdas, alas pystyjyrkkiä rinteitä ja kivikkoisia
riuttoja pitkin. Vasemmalla puolen oli meillä vielä pitkän
matkaa sisämaanjäätikön haarake. Vaan täällä alhaalla se
jyräsi edellään tavattoman suuria riuttoja ja muodosti samalla
korkeita jääkeilejä ja reunoja, jotka kuitenkin olivat niin saven
ja kivien peitossa, että oli vaikea erottaa niitä sulasta maasta.
Päivemmällä tulimme pystyjyrkälle putoukselle, ja
allamme oli taas järvi, johon sisämaanjää laski idästäpäin. Täältä
näimme kauas sisämaalle päin Nunatarsukyva nunatakin,
Kan-gersunekin länsipuolella, ja se paikka, jossa Sverdrup ja minä
olimme suksiretkellämme syyskuun 22 p:nä, ei ollut kaukana.
Joki, jota me tähän asti olimme seuranneet, yhtyi järvestä
tulevaan jokeen jokisuun lähellä, ja kartta, johon olimme luottaneet,
näytti siis olevan aivan väärä. Meillä oli vielä ainakin 2
penikulmaa vuonolle, ja toivomme, että tänä päivänä pääsisimme
perille, petti siis taas.
Puolenpäivän aikaan tulimme suurelle järvelle, jonka
rannat osaksi olivat matalia ja savisia, jossa näkyi hanhenjälkiä
ja -ulostuksia, joten nämä rannat näyttivät olevan mieluisia
olinpaikkoja noille linnuille. Mahdollisesti se oli levähdyspaikka
muuttoretkellä, joka, varsinkin syksyllä järvien auki ollessa,
tapahtuu pitkin sisämaanjään rantaa.
Savessa oli myöskin, kuten kaikkialla tiemme ohessa
missä vain jälet voivat näkyä, joukottain poronjälkiä, toiset
niistä ainoastaan parin päivän vanhoja; vaan kaikki jälet
menivät vuonolle päin. Tuskin tarvitsee mainita, että minulla
silmät olivat auki. Lakkaamatta ne vilkuilivat pitkin ruskeita
tunturirinteitä, joita oli kaikkialla ympärillämme, vaan turhaan:
ei ainoatakaan noita sarvikorjia eläimiä näkynyt. Hanhijärveksi
nimittämämme järven etelärannalla istahdimme pitkään
kanervikkoon päivällistä syömään. Oli kaunis, säteilevä päivä;
aurinko paistoi lämpöisesti, taivas kaareutui kirkkaana ja sinisenä
päällämme, ja ympärillämme oli mitä kauniinta seutua
jahti-mies voi ajatella. Tämä mahtaa olla oikea eldorado vähän
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
