Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kun Tuomas keskeytti Kristuksen. Uskon vaikeuksia nuornkaisijällä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
191
ei voi saada sopimaan ajatusta, että on olemassa
rakastava Jumala; emmehän tahtoisi sillä tavoin
kohdella pahinta vihollistamme — ja niin edes-
päin.
»Jos olisin syntynyt Turkinmaalla», kysyi mi-
nulta kerran iso koulupoika, »eikö minusta silloin
olisi tullut muhamettilainen?» »Tietysti», minä
vastasin. »Mutta kuinka sitten voi tietää, että kris-
tillisyys juuri on oikea uskonto, eikä esim. muha-
mettilaisuus?» »No», minä sanoin, »jos enemmän
luotat Muhamettiin kuin Kristukseen, sopii sinun
mielestäni ruveta muhamettilaiseksi». » Kiitoksia
paljon, enpä vain», sanoi hän, — ja heti oli hänellä
uusi vaikeus valmiina.
Juuri nuorten ajatus se se tölmäytyy ristiä
vastaan sekä elämässä että kristillisyydessä. Hän ei
ehkä sentään pääse vapaaksi kaikesta; hän pelkää
kukatiesi kuolemaa ja haluaa tulla autuaaksi; hän
on joskus saattanut iloitenkin lukea iltarukouksensa;
mutta kaikki on hänestä tyhjänpäiväistäpä hän
kätkee visusti sen, mitä mielessään liikkuu, ja vai-
kenee.
Mutta silloin ei hän ole kaukana toiselta
kehitysasteelta, jolla tunnekin nousee kristilli-
syyttä vastaan paneutumaan.
Nuorukainen saa nyt halun näyttää, että
kaikki tyyni on hänestä niin hirmuisen saman-
tekevää. Niinkuin meidät lapsina saattoi vallata
hermostunut, melkeinpä vastustamaton halu saada
paiskata lattiaan se vesikarahvi, joka meidän oli
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
