- Project Runeberg -  Kristus ja hänen miehiään /
239

(1910) Author: Olfert Ricard Translator: Gustaf Adolf Heman
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mitä Jeesus meistä tahtoi ja kuka hän oli — moniaiden hänen sanainsa ja elämänsä hetkien valaistuksessa

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

239
mielellään mainitsivat sellaisia seikkoja, kuin että
hän makasi ja söi ja isosi ja väsyi ja itki. Niin, itke-
minen onkin jo aivan toista laatua; itkeminen on
todella inhimillistä. Mutta kummasteltavan vähäi-
seksi arvostellaan ihmisluontoa, kun on voitu erit-
täin panna huomiota näille kokonaan fyysillisille
toiminnoille, joista useimmat ovat meille eläinten
kanssa yhteisiä, ja joita joku jumalakin voisi, jos
tahtoisi, suorittaa. Aivan toisin tavoin rikkaita kat-
sauksia hänen ihmiselämänsä syvyyksiin
aukenee hänen sanassaan ja puheessaan ja ilmaan-
tuu elävinä hänen mielialoissaan.
Mikä alakuloisuus ja intoisuus, niin tosi-inhi-
millinen ja muutoin myös niin täynnä kauneutta
sisältyy kään tähänkin huudahdukseen: »Ketuilla on
luolat ja taivaan linnuilla pesät, mutta Ihmisen Po-
jalla ei ole paikkaa, mihin päänsä kallistaa» . On
kuin hän loisi katseen onnellisiin nietsäkyyhkyihin,
joiden hän illan tullen näkee liihoittelevan pesiinsä
Genesaretin järven rantaäyräille, ja tuntisi, kuinka
koditon hän itse on. Tahi kuinka saammekaan
katsoa hänen syvästi liikutettuun sieluunsa sellais-
ten sanain valossa kuin näniät, samalla kertaa kär-
simättömyyttä ja vavistusta ilmaisevat sanat todella
ovat: »Tulta olen tullut sytyttämään, ja kuinka
minä tahtoisinkaan, että se jo palaisi; mutta minä
olen kasteella kastettava, ja kuinka olenkaan tus-
kassa, kunnes se on täytetty.» Voidaanko ajatella
painavampaa ihmissanaa kuin tämä: »Kun Ihmisen
Poika tulee, löytäneekö hän uskoa maan päällä?» —
Todellakin niitä harvoja pessimistisiä (pahintausko-
via) sanoja, joita raamatussamme kerrotaan hänen
suustansa lähteneen. Eiköhän jokainen saata tun-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Dec 10 12:52:25 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/kjhm/0239.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free