Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
nuottikirja, pysyi käytännössä sitten aina vuoteen
1886. Se oli meidän „vanha virsikirjamme", jota
vieläkin rakkaudella muistellaan. Useimmat sen
virsistä ovat latinan, ruotsin ja saksan kielistä
käännettyjä tai mukailtuja. Tästä työstä on edellisten
lisäksi muistettava erittäinkin lääninrovasti Erik
Cajanus (f 1737), joka siihen on alun toistasataa
virttä muovaellut.
Tämän aikakauden kauneimman alkuperäisen
suomalaisen virren Etkös ole i liini sparka tekijänä
taas on mainittava hänen isänsä serkku Juhana
Cajanus (| 1681), ylimääräinen filosofian professori
Turun yliopistossa.
Ensimmäisen suomalaisen postillan julkaisi vv.
1621 ja 1625 jo ennen raamatunkaan täjänä mainittu
piispa Erik Sorolainen. Se oli 2-niteinen, noin
2300-sivuinen teos ja pysyi käytännössä aina
1800-luvulle.
Aikakauden itsenäisin ja samalla merkillisin
hengellisen kirjallisuuden tuote on pappi Mattias
Salamniuksen v. 1690 julkaisema raamatullinen
ker-tomarunoelma Ilolaulu Jesuksesta. Sen 29 laulua
ovat vanhan kansanrunoutemme mitalla kirjoitetut
ja sisältävät monta tosirunollista ja tuoreen
mielikuvituksen siivittämää säettä.
Seuraavan sataluvun hengellistä runoutta
hallitsevat Achreniukset: Abraham, Simo ja Antti, kaikki
papilliseen säätyyn kuuluvia. Abraham
Achreniuk-sen teoksista on muistettava hänen v. 1769
julkaisemansa Sionin juhlavirret („Iso Sioni“), jotka samoin
kuin hänen poikansa Antin v. 1790 toimittamat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
