Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
tuun kansaa-valistavaan kirjallisuuteen luettava, mutta
jonka laulut Arvon mekin ansaitsemme ja
Luonnon suuret lapsukaiset ovat hänelle ikuisen
muistomerkin myös suomalaisen taiderunouden
pyhäkössä pystyttäneet. Myöskin eräitä draamallisia
kokeita, kuten Perhekunta ja Pila pahoista hengistä,
hän julkaisi. Juteinin rinnalla on mainittava
suomenkielen lehtori Helsingin yliopistossa Kaarle Akseli
Gottlund (1796—1875), vaikka hänen
merkityksensä onkin enemmän suomalaisuuden harrastajan
ja esitaistelijan kuin todellisen lauluniekan.
Suomalaisen kertomarunouden mieltäkiinnittävänä kokeena
on hänen Rumiansa muistettava. Eräitä sieviä
lauluja ovat vielä pappisveljekset Pietari ja Erik Ticklén,
Juvan kappalainen Abraham Poppius ja Alavieskan
kappalainen Klaus Juhana Kemell kirjoittaneet.
Jaakko Juteinin draamalliset kokeet, yhtä vähän
kuin Jaakko Fredrik Lagervallinkaan (f 1865), joka
julkaisi m. m. mukaelman Shakespearen
Macbeth-näytelmästä, nimellä Ruunulinna, eivät kuitenkaan
olleet ensimmäisiä suomenkielellä. Jo niin varhain
kuin v. 1650 olivat Turun ylioppilaat esittäneet
kielenkääntäjänä jo ennen mainitun professorin Erik
Justanderin ruotsinkielestä suomentaman
huvinäytelmiin Tuhlaajapoika. Suomenkieli olikin siihen aikaan
vielä aivan yleinen Turun ylioppilasten kesken.
Ensimmäinen suomenkielinen sanomalehti,
Suomalaiset Tietosanomat, ilmestyi vv. 1775—1776
Mynämäen rovastin Antti Lizeliuksen toimittamana.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
