Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
jo on v. 1840 syntynyt Kanteletar, kokoelma
Suomen kansan laulurunoja, ja pari vuotta myöhemmin
kokoelma Sananlaskuja ja Arvoituksia. Viilillä
kiinnittää myös suomenkielen tutkimus hänen mieltään.
Hän tekee kielellisiä tutkimusmatkoja Aunukseen,
Lappiin, Viroon ja Liivinmaalle, joiden tulosten
perustuksella hänet v. 1853 nimitetään suomenkielen
professoriksi Helsingin yliopistoon, edellisenä vuonna
kuolleen, nerokkaan kielimiehen Mathias Aleksander
Castrenin, suomalaisen kielitieteen varsinaisen
perustajan, kunniakkaasen oppituoliin.
Suomenkielen professorinvirka oli perustettu
yliopistoon v. 1850. Melkein kuin kohtalon ivaa on,
että samana vuonna kiellettiin venäläisen
esivallan toimesta painattamasta
suomenkielellä muuta kuin uskonnollista ja
taloudellista kirjallisuutta. Niin suuri oli
taantumuksen valta meillä keisari Nikolai I:sen viimeisinä
hallitusvuosina. Tämä kielto, joka uhkasi yhdellä
iskulla tappaa koko Suomen viriävän
kansalliskirjalli-suuden, oli kuitenkin ainoastaan muutamia vuosia
voimassa, kunnes se kokonaan lakkautettiin v. 1860.
Elias Lönnrot otti eron professorintoiinestaan
v. 1862, jonka jälkeen hän kuolemaansa saakka (19 p.
maalisk. 1884) eli kotiseudullaan kirjallisia töitään
toimitellen.
Myöskin kielimiehenä, vaikka enemmän
käytännöllisenä kuin tieteellisenä, tuli Lönnrotin vaikutus
olemaan perinjuurinen koko kansalliskirjallisuutemme
nousuun ja kehitykseen. Ottaen lukuun maamme
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
