Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Canth tien nuorsuomalaiselle realistiselle
kirjallisuudelle.
Ensimmäisissä, kansan-elämää käsittelevissä
näytelmissään Murtovarkaus (1882) ja Roinilan talossa
(1883) hän on vielä osaksi romantisen vaikutuksen
alainen, josta Ibsen ja norjalainen kirjallisuus
hänet kuitenkin pian lopullisesti vapauttaa. Hän
muuttuu yhteiskuntaa-arvostelevaksi, olevia oloja
vastaan opponeeraavaksi kirjailijaksi. Varsinkin
työväenliike ja naisliike saavat innostuneen
asianajajan hänestä. Molempien puolesta hän taittaa peitsen
näytelmässään Työmiehen vaimo (1885). Papin perhe
(1891) taas tahtoo yht’aikaa järkyttää sekä kirkon että
porvarillisen perheen juuria, asettamalla lapset vasten
isäänsä, yksilön oman vakaumuksen kaikkea
auktoriteetti-uskoa vastaan. Vielä syvemmälle porvarillisen
perheen juuriin tähtää Minna Canth seuraavalla
näytelmällään Sylvi (1893), jossa hän erään miehen
ja naisen epäterveelle pohjalle rakennetusta
rakkaus-elämästä eli n. s. „järki-avioliitosta“ etsii syyn Sylvin
rikokseen: murhaan, jolla tämä miehensä päivät
päättää. Suuren venäläisen kirjailijan ja siveys-saarnaajan
Leo Tolstoin vaikutuksesta hän vihdoin viimeisessä
näytelmässään Anna Liisa (1895), jonka aihe
jälleen on otettu kansan-elämästä, kohdistaa
yhteiskunnallisen vapaus vaatimuksensa
vaatimukseksi yksilön sisälhsestä, siveellisestä
vapaudesta, jota ei mikään lainsäädäntö eikä vallankumous,
ainoastaan hän itse, voi itselleen lahjoittaa.
Osaksi samoja kysymyksiä käsittelevät Minna
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
