Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - K - käla ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
käl
401
kän
rus2, uurto*, -a 1. I kovertaa*; tehdä
kouru; uurtaa*.
käl| a 2. I (om mark) mennä routaan;
routautua*; (göra stelfrusen) jäätää*,
-e »n routa*, kirsi2*.
kälhammare -ären -rar kouru vasara4,
käl|hyvel keila-, kouruhöylä. -järn -et
= koverrusrauta2*.
kälkbacke -en -ar kelkka-, laskümäki*.
kälkborg|are -n == poroporvari4 -erlig -t
poroporvarillinen, -mainen; (-het -en
poroporvarillisuus3,-maisuus3),
kälk|e -en -ar kelkka2*, -mede
kelkan-jalas2. -parti këlkkaseurue; företaga ett
k. lähteä* yhdessä mäenlaskuun, tehdä
yhteinen mäenlasku-retki, -åkare
mäen-laskija3 -åkning mäenlasku,
källa -an -or lähde*; (original)
alkulähde*; (upphov) alku*; (ursprung) juuri2;
Gud är k~n Ull allt gott Jumala on
kaiken hyvän lähde, alku; rådfråga goda
k—-or tiedustaa, tutkia hyviä lähteitä,
alkulähteitä.
källar |dorr kellarinovi. -e -n = (källrar)
kellari4; (utskänkningsställe) anniskelu2,
(krog) kapakka3*, -glugg
kellarinauk-ko*, -ikkuna4, -räppänä3, -gäst kapak»
kavieras. -hals kellarineteinen; (bot.)
näsiä2; (-bär näsiänmarja2). -liv
kapak-kaelämä. -lucka kellarinluukku*,
-kansi2*. -luft kellari-ilma2, -mästare
kellarin», kapakanisäntä*; (vinhandlare)
viinikauppias, -nyckel kellarinavain®.
-rörelse kellari-, kapakkaliike*. -svale
kellarinporstua4. -sven viinuri4, -tak
kellarinkatto*, -valv kellarinholvi3.
-våning kellarikerta2*, -kerros2, -växel
kellari-, apu vekseli4,
käll|drag lähteensilmä, -suoni2,
vesisuo-ni2. -flod lähdejoki*. -flöde lähdejuoksu.
-forskning lähdetutkimus2. -frö
(grodunge) sammäkonpoika*.
källist -en -er kourupiena2.
käll|krasse (bot.) suonenätti4*. -kritik
lähdetarkastus2.
källossning -en roudan-, kirrenlähtö*.
käll| skrift lähdekirja2, (alku)lähde*.
-språng lähteensilmä, -studium
lähde-tutkimus2. -vatten lähdevesi2*, -åder
se källdrag.
kälning -en koverrus2, uurto*.
kält -et mangunta3*, manku*,kärtäntä2*.
-a I mankua*, kärttää*.
kältring -en -ar (landstrykare)
maan-kuleksija3, kulkulainen; (skrävlare)
suupaltti3*, lörpys2; (krångelmakare)
juonittelija3, juonikko2*; (grälmakare)
riitapukari4. -s|liv kulkulaiselämä.
Cannelin, Ruots.-suoma,. sanakirja — 26
kämnär -en -er kämnäri4,
kämnärinjäsen2. -s|rätt kämnärioikeus3.
kämp|a I taistella, -a|bragd o. -a|dat
sankari-, urotyö, -a|gestalt kookas*
vartalo2; urhonvartalo2. -a|lik
urhon-näköinen, sankarimainen, -a|saga
san-karisatu*. -ajskara sankarijoukko*.
-aj-spel taistelukisa2, voitteju2. -a|vis: på
k. sankarin tavalla, tavoin. -a| visa
sankarilaulu, -e -en -ar sankari4, urho;
(stridsman) soturi4,
kämsa 1. -an -or (hösträng) luoko*, -a I
2. panna luo’olle, luokoon,
känd -nt se under känna,
käng -en -er o. känga -au -or kenKä*.
-band kengänpaula2, -rihma2, -nauha2,
-knapp kengännappi3*. -knäppare
ken-käköukkü* -plös keiigänkieli2. -rem se
kängband, -skaft kengänruoju. -snöre
se kängband.
känguru -n -er (-s) kenkuru2, kenguru2,
känn|a II1 tuntea*; (beröra, under söka)„
koettaa*, koetella*; (veta) tietää*; jag
k—er mig sömnig, törstig, trött,
bekymrad, rädd minua nukuttaa, janottaa,
väsyttää, huolettaa, peloittaa; jag k—er
blygsel, medlidande minua hävettää,
säälittää; k. ånger över sina synder
katua* syntejänsä; k. på, åti efter, hur
ngt smakar koettaa, miltä jk maistuu;
k. ngn på pulsen koettaa jkn suonta;
k. för sig tunnustella, (treva) hapuilla,
haparoida; lära k. ngn tulla tuntemaan
jku, (bliva bekant med ngn) tutustua
jkh; känn dig själv tunne itsesi,
(rannsaka) tutki itseäsi I k. igen sin far
tuntea (jku) isäkseen; jag kände på mig
minulla oli se tunne, tuntu; k. till ngt
tietää jk; detta k—er jag icke till tätä
minä en tiedä, tästä minulla ei ole
tietoa; k. till sig på en ort tuntea,
(erinra sig) muistaa paikat; k. åtskils
(voida) eroittaa* toisistaan; hur k—es
det miltä (se) tuntuu? han kändes
skyldig (dömdes) hän tuomittiin syylliseksi;
k—s vid, se vidkännas; k. sig illamående
lycklig, trygg, stark, svag tuntea
olevansa, (vara) olla pahoinvoipa,
onnellinen, turvissa, voimissa, heikko; känd
tunnettu2*, tietty*; vara väl, Ula känd
olla hyväksi, huonoksi tunnettu; han
är känd för att vara stark hänet
tunnetaan väkeväksi; det är känt, att
tunnettua, tiettyä on, tunnetaan,
tiedetään, että; kände och okände tutut ja
tuntemattomat, -are -n = tuntija3;
(-blick tuntijan silmä; -min: med k.
tuntijan näköisenä, tuntevinaan oleva-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
