Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
130
kuuluin kalpeakasvoisten joukkoon ja meillä oli
olevinaan puulinnoitus juuri vallien alla.
—■ Kuka oli teidän johtaja? kysyi Svante
ja leikkasi samassa sormeansa.
Kalle Stenström uudesta ruotsalaisesta
opistosta, selvitti Fritz.
Se on aika poika, tiedättekö ?
.. . No niin, ruskeanahkaiset olivat ryöstäneet
meiltä koko karjamme, ja nyt meidän piti ajaa
niitä takaa. Aseita ei ollut meillä kummallakaan
puolella, se voima, jota enin kysyttiin, oli kin-
tuissa. En ikänäni ole juossut niin kuin niinä
päivinä! Ruskeanahkaiset olivat viekkaita ja vik-
keliä, kuten semmoisen joukon olla täytyy javähän
oli meillä toivoa saada rosvot käsiimme ja karjan
takaisin.
Vihdoin sai joku meistä kiinni Pantterin
nutun liepeistä. Tämä koetti irtautua ja kiskoa
irti vaatteensa, mutta me pidimme kiinni miehen
ja pakoitimme tunnustamaan itsensä voitetuksi.
Hän sai nyt valita joko heti tulla tapetuksi, se
on jäädä pois leikistä, tai jättää kansansa ja
tulla meidän puolelle. Mutta Pantteri oli niin toi-
messaan, ettei hän kuolemankaan uhalla tahtonut
tovereistaan luopua, ja silloin olimme me hirttävi-
nämme hänen siten, että vähäksi aikaa asetimme
puuta vasten. Sitten sai hän kuleksia vapaana,
sillä nyt pidettiin Pantteri tapettuna ja se oli
vaan hänen haamunsa, joka kummitteli metsässä
ja väliin näyttäytyi sureville tovereilleen.
Tässä vaikeni Fritz hetkeksi, mutta kun huo-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
