Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
205
odottaa Pullosen vaimoa. Itse piti hänen mennä
erään toverinsa luo.
Hänen ajatuksensa kääntyivät kouluun jatove-
reihin. Viimeistä vuotta kävi hän nyt koulua;
ensi vuonna tähän aikaan istui hän kotona autta-
massa äitiä pienten veikkojen hoidossa. Mutta
mitä sitten tulisi?
Sitä hän mielessään kyseli, ei kuitenkaan
levottomasti, mutta ihmetellen vaan. Tiesihän hän,
että elämä hänellekin toisi jonkun tehtävän, jonkun
päämaalin .
. .
Mutta minnekä oli Dan joutunut? Hän säp-
sähti ja kääntyi äkkiä. Voi sitä pientä veijaria,
joka ei koskaan saattanut pysyä yhdessä kohti!
Nyt häntä taas ei näkynyt ja Spirea juoksi levot-
tomana edes takaisin pensaiden välissä, siinä toi-
vossa, että hän olisi jossakin piilosilla.
Hän huusi mouta kertaa: Dan! Dan! Mutta
ei mikään pieni ääni vastannut.
Alkoi jo tuntua ikävältä ja levottomalta. Oli-
siko hän jo ennättänyt kadulle, olihan hän
ihan äsken hänen vieressään! Vaan mielellään-
hän se aina meni löytöretkille! Voi, ettei hän
ollut häntä paremmin hoitanut. Täytyi mennä
häntä kadulta hakemaan, mutta miltä suun-
nalta? Epätietoisena seisahtui hän portissa Bule-
vardikadulle päin, kun samassa näki Fritz Ama-
tuksen, joka pitkin askelin tuli häntä vastaan.
Fritz, huusi hän hätäisesti, tule
auttamaan minua Dan’ia hakemaan! Hän on eksy-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
