Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
2
1
5
paikalla meidän pikku pojan täältä löytyvän, ei-
vätkä voineet rauhoittua, ennenkuin minä olin
luvannut tulla täällä käymään.
Hyvä ihme, se oli varmaankin Jaana, joka
valitti eilen. Minä olin pannut ovet lukkoon ja
hän ei viitsinyt mennä ulos ikkunasta.
—■ Kuka se Jaana sitten on ? kysyi
Dika täti.
Se on kissani, vastasi neiti ja houkut-
teli sitä luokseen. Se on niin ihmeen hyvä ja
se kulkee aina niin minun perästäni . . .
Mutta kyllä se oli lapsen ääni, jonka me
kuulimme, eikä kissan, vastusti Svante, joka
tunsi, että hänen arvoansa loukattiin. Minäkö
en osaisi eroittaa lapsen ääntä kissan äänestä?
No, sitten se varmaankin lienee ollut suu-
tarin Kalle tässä viereisessä kamarissa. Vanhem-
mat ovat pahoja sille raukalle ja hän huutaa
useasti.
Kuinka vanha hän on ? kysyi Spirea,
jossa viimeisen toiveen kipinä vielä eli.
Noin kahden vuoden vanha, vastasi
neulojaneiti. Tahtooko herrasväki nähdä häntä,
se on niin sievä poika? Ja vastausta odotta-
matta nousi hän ja meni sisälle naapurien luo,
josta kohta palasi, taluttaen kädestä pientä pyö-
reäposkista Dan’in ikäistä poikaa. Hänellä oli
nenä liassa, ja hän piti silmät alaspäin luotuina
sekä imeksi leipäpalasta. Spirean sydän heltyi
heti häntä kohtaan. Kukapa hennoisi olla sinulle
paha, ajatteli hän ja silitti pojan pörröistä tukkaa,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
