Typografinen Muistolehti/Typografiskt Minnesblad 1642-1892 / 32 (1892) Tema: Printing and typography Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomelle af A. H. - Kirjasinten alalta af Vilho Soini

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Suomelle.

——

<Oi Suomi, minun äitini! Sä armas synnyttäjäni, Oot lapsuuteni ihanuus, Ja vanhuuteni rauhaisuus, Sua eestä kaiken maailman En unhoittaa voi milloinkaan. Oi isänmaamme kultainen! Sä olet meille herttainen, Sun mantereillas muinaisin Isämme nousi maineisin, Se meilläkin on ilona Sun puolestasi taistella. Oi Suomen kieli suloinen! Sä ihana ja kaunoinen, Sä kaiullasi kajahda Ja korkealle kohoa, Niin valtiasten salissa Kuin mökkiläisen majassa. Sun laulusi nyt kaikukoon Ani asti Lapin laaksohon, Ja eteläisen rannikon Myös soikohon se saaristoon, Niin Pohjanlahden rannoilla Kuin satasaari Saimaalla.

A.H.

Kirjasinten alalta.

——

Puoliväliin viidettäsataa vuotta on siitä kulunut
kuin Johannes Gutenberg teki tuon nykyajan
ihmisten mielestä varmaankin varsin yksinkertaisen
keksinnön, että kirjaimia, joita siihen saakka
korkeintaan oli osattu leikata lautaan kokonaiseksi
tekstiksi, voidaan leikata irrallisten puukappaleitten
taikka metallipuikkojen päähän, joita vierettäin
latomalla voi sanoja kokoon panna sekä painamisen
jälkeen purkaa erilleen ja jälleen yhdistää toisiksi
sanoiksi. Mutta kaikki suuret keksinnöt ovat itsessään
yksinkertaisia, niinpä tämäkin. Sen suuruutta
todistaa kuitenkin muun muassa se seikka, että vielä
tänäkin päivänä seisoo kirjapainotaito, mitä
kirjasimiin tulee, Gutenbergin kannalla. Niin suuria
parannuksia kuin kirjapainoteknikissä kaikilla muilla
aloilla onkin tehty — kirjasinten valtaa ei ole
murrettu. Vaikka erotus nykyajan höyryllä käypien
rotatsionikoneitten ja Gutenbergin yksinkertaisen
painimen välillä onkin suunnaton, ei mahtavinkaan
painokone saa mitään toimeen, joll’ei teksti ensin ole
yksityisistä kirjasimista koottu, joko sitte latomusta
käytetään sinänsä painatuksessa, taikka siitä ensin
valmistetaan stereotypilaatta. Ja kaikki nuo monet,
tähän saakka jokseenkin onnistumattomat
latomakoneet, joiden tarkoituksena on helpottaa ja kiiruhtaa
latojan työtä, kaikki ne perustuvat irtonaisten
kirjasinten käyttämiseen. Itse kirjasimetkin läksivät
Gutenbergin käsistä niin täydellisinä, että ainoastaan
kirjainten muoto on aikojen kuluessa monella tavalla
vaihdellut, mutta aine, josta kirjasimet valetaan, on
pysynyt samana. Tosin on koetettu valmistaa
kirjasimia muista aineista, esim. lasista, mutta kaikki

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>