Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ensimmäiset vuosikymmenet
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
42
tähän epäkohtaan oli saatava aikaan parannusta. He
toivoivat, että valtiopäiväin avulla valtiosääntöämme
voitaisiin muuttaa siten, että määräaikaiset valtiopäivät,
hallitsijan neuvonantajain vastuunalaisuus ja laajennettu
painovapaus olisi taattu. Ajankohta näytti lupaavalta katsoen
siihen onnekkaaseen käänteeseen, joka Puolan oloissa
vast’-ikään oli tapahtunut.
Wienin kongressissa v. 1815 Euroopan oloja
järjestettäessä Napoleonin sotien aiheuttamien mullistusten jälkeen
perustettiin Venäjään yhdistetty Puolan kuningaskunta.
Vaikka Aleksanterin usko vapaamielisiin aatteisiin olikin
jo järkkynyt, hän antoi kuitenkin Puolalle perustuslaillisen
hallitusmuodon ja kutsui v. 1818 sen valtiopäivät koolle.
Hän kävi ne avaamassa ja piti puheen, joka huokui
luottamusta vapaamielisiin laitoksiin.
Koko Euroopassa herättivät hänen sanansa huomiota.
Suomessa ne synnyttivät toivon, että perustuslaillinen elämä
voitaisiin saada säännölliseen käyntiin. Suurella kiireellä
laadittiin ehdotuksia valtiosääntömme uusimisesta."
Mutta ennenkuin ne ehtivät valmistua, oli Aleksanterin
luottamus perustuslailliseen hallitustapaan muuttunut
epäluuloksi sitä kohtaan.
Oli saatu selville vallankumouksellisten seurain
toimintaa Venäjällä, yksinpä sotajoukoissakin; keisari alkoi
uskotella itselleen, että vapaamieliset uudistukset tuottaisivat
onnettomuutta. Ihmisystävällisyydestään hän tunsi
saaneensa kiittämättömyyttä osakseen. Hän rupesi epäilemään,
että Venäjälle vihamielinen ajatustapa oli saanut jalansijaa
Suomessakin ja että oli arveluttavaa kutsua Suomen
valtiopäiviä kokoon.
Keisarin korkein suomalainen luottamusmies Pietarissa,
valtiosihteeri Rehbinder koetti näitä epäilyksiä hälventää.
Hän ehdotti, että keisari jälleen tekisi matkan Suomeen.
Se haihduttaisi sen vähäisenkin myötämielisyyden Ruotsia
kohtaan, minkä Rehbinder tunnusti Suomessa olevan. »Minä
lankean jalkoihinne», lausui hän keisarille, »rukoillakseni
teitä tekemään tämän matkan, vaikkapa vain muutamain
päivien aikana. Suvaitkaa itse lausua joko senaatille tai
joillekuille uskollisille palvelijoille ne korkeat sanat, jotka
te olette suv^iimutj virkkaa minulle. Silloin minulla on
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
