Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ensimmäiset vuosikymmenet
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
46
sivistyneelle säädylle; edelliselle
siksi, ettei kukaan voi kansaan
vaikuttaa, joka ei osaa sen kieltä
perinpohjin, ja jälkimmäisellekin
on tullut ansaittu kosto
ylenkatseesta kansankieltä kohtaan, sillä
kaikella todellisella sivistyksellä
tulee olla juurensa kansassa,
muuten sen [kukoistus lakastuu
hedelmiä tuottamatta.» Sama henki
tulee tässä lehdessä sitten useasti
esille.
Åbo Tidningar-nimisessä
lehdessä tehtiin seuraavat
kysymykset: »Eikö tuomarein sekä
muiden virkamiesten tulisi osata maan kieltä? Eikö voisi heitä
siihen lainsäädännöllä velvoittaa? Eikö oppineillakaan ole
mitään velvollisuutta levittää valistusta kansaansa?»
Selvimmin ja voimallisimmin nämä ajatukset lausui
Aadolf Iivar Arwidsson. Hänen suustaan
lähteneeksi vanha tarina kertoo tuon kuuluisaksi käyneen
lauselman: »Ruotsalaisia emme ole, venäläisiksi emme tahdo
tulla, meidän täytyy siis olla suomalaisia.» Hänen
kirjoituksissaan ei näitä sanoja tavata, mutta ne ovat täysin hänen
ajatustensa mukaiset.
Arwidsson oli Padasjoen kappalaisen poika (synt. 1791,
kuoli. 1858). Perusteellisten opintojen jälkeen hän tuli yleisen
historian dosentiksi yliopistoon. Jo koulupoikana hän
kirjoitteli muistiin kansanrunoja Laukaalla, minne hänen isänsä oli
tullut kirkkoherraksi. Näitä harrastuksiaan hän innokkaasti
jatkoi. Suomea hän osasi lapsuudesta asti.
Arwidsson oli lahjakas mies, täynnä intoa, tarmoa ja
uskaliaisuutta. Jo ylioppilasaikanaan hän oli toverijoukon
johtajana pannen alulle ylioppilaiden kevätjuhlat.
Oleskellessaan Ruotsissa hän sai voimakkaita vaikutelmia
niistä kansalaisharrastuksista, jotka siellä elähdyttivät mieliä,
mutta joita ei tavattu Suomessa. Ravistellakseen hereille
»asianomaisia kotimaassa pitkästä synnillisestä unesta» hän
julkaisi kirjeitä Suomesta eräässä Tukholman lehdessä
moittien Porvoon valtiopäiviä matelemisesta keisarin edessä
A. I. Arwidsson.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
