Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kansallisisänmaallisen heräämisen aika
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
75
jolloin se on ollut kyllä vahva yhdistämään heikkoja
kansallisia siteitä». »Runebergin töitä» [teoksia], lausuu lehti, »taas
ei kukaan tahtone toden perään lukea kansalliseen
kirjallisuuteen, tuntein ne olevan vieraalla kielellä sekä sentähden
vähästä arvosta suomalaiselle kansallisuudelle». Tämä käy
yhteen sen kanssa, mitä Agathon Meurman kertoo
muistelmissaan: »Runeberg oli yhtä tuntematon sille sukupolvelle
kuin hän on tulemaisillaan nykyiselle nuorisolle.»
Muutenkaan ajan merkit eivät olleet hyvät. 1840-luvun
alussa näytti siltä, kuin äsken elpynyt suomalainen
kirjallisuus jälleen nukahtaisi uneen. Yv. 1842—43 ei ilmestynyt
enää ainoatakaan suomenkielistä sanomalehteä maassamme.
Kerrotaan, että yliopistossa 1840-luvun alussa tulvimalla
tulvi ylioppilaita venäjänkielen luennoille. Uskoa
suomalaisen sivistyksen tulevaisuuteen ei ollut. Y. 1843 kaksi
silloista nuorta ylioppilasta, Antero Yarelius, sittemmin
tunnettu pappismies, ja C. G. Yivolin, josta tuli koulunopettaja
ja myöhemmin pappi, keskustelivat venäläisyyden
edistymisestä Suomessa. Yivolin väitti, ettei 50 vuoden kuluttua
ketään enää Suomessa sanottaisi sivistyneeksi, joka ei 20
vuoden iässä puhuisi venäjää. Yarelius väitti vastaan.
Lyötiin vetoa ja vetokirja pantiin suljettuna kirjeeseen, joka
oli avattava v. 1893. Mutta jo kahden vuoden perästä, siis
v. 1845, Yivolin tunnusti vedon menettäneensä. Niin suuri
muutos oli tapahtunut yhteiskunnassamme. Kansamme
oli herännyt; se alkoi luottaa omaan tulevaisuuteensa.
Herättäjä oli Juhana Vilhelm Snellman.
Snellman syntyi Tukholmassa toukok. 12 p. 1806. Hänen
isänsä oli merikapteeni. Suku oli suomalainen, kotoisin
Pohjanmaalta. Pojan ollessa 7-vuotias perhe muutti Suomeen,
Kokkolaan. Käytyään koulua Oulussa Snellman tuli ylioppilaaksi
samalla viikolla kuin J. L. Runeberg. Opiskeltuaan yliopistossa
filosofiaa ja otettuaan vilkkaasti osaa ylioppilaselämään hän
v. 1839 läksi kolmeksi vuodeksi ulkomaille oleskellen Ruotsissa
ja Saksassa. Ruotsissa hän innokkaasti otti osaa sikäläiseen
kirjalliseen elämään. Vaikka Snellman olikin harrastanut
perusteellisia tieteellisiä opintoja, hän ei saanut tointa
Helsingin yliopistossa. Mutta Ruotsissa hänelle professorin virka
olisi ollut tarjolla. Rakkaudesta isänmaahan hän peruutti
hakemuksensa ja tyytyi omassa maassa paljon vaatimatto-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
