Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kansallisisänmaallisen heräämisen aika
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
87
jestäminen. Hänen tullessaan hallitukseen vallitsi tällä alalla
täydellinen sekasorto. Maan virallinen raha oli Porvoon
valtiopäivien päätöksen mukaisesti Venäjän rupla, mutta
Napoleonin sotien aikana oli paperirupla, joka yksinään oli
liikkeessä, menettänyt suurimman osan arvoaan. Paitsi
Venäjän paperiruplia oli maassa vielä yleisesti liikkeessä
Ruotsin rahaa. Suomella oli tosin oma valtiopankki, mutta
sen toiminta oli vähäpätöistä, eikä sen rajoitetulla
seteli-annolla ollut sanottavaa merkitystä. Haartman selvitti tämän
sekasorron lunastuttamalla Ruotsin rahan liikkeestä.
Venäjällä oli vuonna 1839 siirrytty metallirahaan ja
samanlainen uudistus tehtiin meilläkin. Maamme rahayksiköksi
määrättiin hopearupla. Suomen Pankki järjestettiin
uudenaikaiselle pohjalle siten, että sille annettiin oikeus laskea
liikkeeseen hopealla lunastettavia, s. o. täysiarvoisia seteleitä.
Haartmanin aloitteesta Saimaan kanavan rakennustyöt
pantiin alulle v. 1844 ja saatettiin loppuun 1856. Hänen
toimenpiteistään on mainittava metsänhoidon
tarkoituksenmukaisempi järjestäminen, teknillisen opetuksen uusiminen
y. m. Aikana, jolloin kaikissa yleisissä oloissa puuttui ilmaa
ja valoa, jolloin pikkumaisuus rehoitti enemmän kuin
milloinkaan ennen varjoon sysätyssä maassamme rajoittaen
korkeimpienkin virkamiestemme näköpiiriä, jättäen
useammille heistä harrastusta vain vanhan tavan mukaiseen
virkatoimintaan, ilmeni Haartmanissa avarakatseisempi
näkökanta, vakava yleisten asiain harrastus ja kunnianpyynti,
joka etsi tyydytystään työssä maan eduksi.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
