Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Takatalvi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
103
Ruotsissa», joka otti tehtäväkseen tyytymättömyyden
lietsomisen venäläistä valtaa vastaan täällä.
Muunkinlaisia seurauksia sota-ajasta oli Suomelle.
Taan-tumusjärjestelmän ankaruutta lievennettiin. Yhdistyselämää
ei enää valvottu yhtä tuskallisen tarkasti ja suomenkielen
kieltoakin lievennettiin. Suometar, joka lakkasi v. 1850,
alkoi seuraavana vuonna uudelleen ilmestyä. Sodan
puhjettua sen sallittiin kertoa taistelu-uutisia, vaikka aikaisemmin ei
annettu kertoa edes tapaturmista eikä
pakanalähetyksestä-kään. Lehden toimittaja Paavo Tikkanen vaati pelkäämättä
suurempaa sananvapautta. Ystävälleen August Ahlqvistille
hän kirjoitti v. 1854: »Sensuurin tähden olen Kenraali
Kuvernööriä melkein joka viikko ahdistanut, ja olen hänet nyt
saanut lupaamaan, että hän tulevassa kuussa menee
Pietariin, ja silloin pyytää Keisarilta kielemme vapauttamista
Kerrallansa päästäksensä minusta lupasi hän viimein koko
seikan katkaista ja ratkaista [kielellemme] täydellisen
vapauden pyynnöllä.»
Kenraalikuvernöörillä tarkoittaa Tikkanen tässä silloista
kenraalikuvernöörin apulaista Platon Rokassovskia,
joka vakinaisen kenraalikuvernöörin ruhtinas Menèikovin
keväällä 1853 matkustettua e,nsin Konstantinopoliin
esittämään Venäjän uhkavaatimusta Turkille ja sittemmin
johtamaan sotatoimenpiteitä Krimillä, toimi täällä korkeimman
venäläisen vallan edustajana. Länsieurooppalaisen sivistyksen
saaneena, oikeamielisenä ja maallemme suopeana Rokassovski
koetti mahdollisimman lievästi sovittaa käytäntöön 1850 v:n
kieliasetusta, jopa, kuten Tikkanen kertoo, oli valmis
ryhtymään toimenpiteisiin sen kumoamiseksikin.
Kirjeessä v:n 1854 lopulla Tikkanen tiesi mainita Ahlqvistille
seuraavaa: »Kielemme kirotut siteet viimenki ovat puolittain
katkotut. Senaattiin tuli kirjoitus että kielellämme saapi
muutakin kuin kristillisyyttä ja maanviljelystä painattaa,
mutta kenraalikuvernöörin tulee katsoa, etteivät sensorit
anna painolupaa semmoisille kirjoille, jotka voisivat häiritä,
villitä ja viekoittaa kansaa pois arvollisemmista toimistansa.»
Tämä Tikkasen kertoma kaikille suomenkielen ystäville
iloinen uutinen oli totuudenmukainen, sillä salaisella
keisarillisella kirjelmällä v. 1854 ilmoitettiin Rokassovskille
seuraavasta tärkeästä myönnytyksestä, joka ainakin puolittain
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
