Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Valtiollisen uudistumisen aika
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
112
kirjoitusaiheina Berg mainitsi irtolaisuuden, köyhäinhoidon,
karja- ja sikarodun parantamisen y. m. Mutta politiikasta ja
hallituksen toimenpiteistä sanomalehtien ei olisi pitänyt
kirjoittaa muuten kuin neuvoa yleisöä noudattamaan
hallituksen »viisaita ja siunauksellisia määräyksiä», jotka ovat
lähtöisin »kokeneista ja hyvää tarkoittavista miehistä» ja ovat
»perusteellisesti harkittuja».
Ruhtinas Mensikovin aikainen suomenkielisen julkisen
sanan kahlehtiminen tarkoitti talonpoikain ja työmiesten
varjelemista vallankumoukselliselta tartunnalta. Kreivi
Bergin sanomalehtivaino, joka kohdistui sekä suomen- että
ruotsinkielisiin painotuotteisiin, sitävastoin tähtäsi
sivistyneistön vieroittamiseen myötätunnosta Ruotsia kohtaan sekä
sen lisäksi hallituksen arvovallan ylläpitämiseen. V. 1850
suomenkielen käyttö kirjallisuudessa kiellettiin miltei
kokonaan. Krimin sodan jälkeen ei enää turvauduttu niin
ankaraan menettelyyn — siksi paljon oli aika muuttunut. Kansan
henkistä terveydentilaa koetettiin valvoa ja edistää
maanisällisillä hyvillä neuvoilla ja varoituksilla. Oli luonnollista,
etteivät ne auttaneet virkavallan silmillä katsottuna.
Valtiolliseen kypsyyteensä pyrkivä kansa ei voinut luopua
valtiollisten asiain harrastuksesta.
Erittäinkin yliopisto kreivi Bergin mielestä oli se »musta
lammas», josta kaikki paha läksi. Hän kuvitteli siellä olevan
vaarallisen salaliiton, joka lähetteli asiamiehiä Ranskaan ja
Italiaan yhteyden aikaansaamiseksi sikäläisten
»kansanvillitsijäin» kanssa. Kun ylioppilaat vappuna 1860 lauloivat
»Porilaisten marssia» Runebergin uusilla sanoilla, raivostui Berg
siitä pahanpäiväisesti. Ylioppilaille sellainen laulu Bergin
mielestä oli sopimaton. Runebergistä hän lausui pilkallisesti:
»Tuo runojen kyhääjä luulee ajatuksissa voivansa siirtyä
v:een 1808, jolloin suomalaisten taistelu venäläisiä vastaan
oli oikeutettu. Tämän verukkeen nojalla hän vetoo puukkoon
ja vereen.»
Kuitenkin samainen kreivi Berg, joka osoitti täydellistä
kyvyttömyyttä ymmärtää vapaan sanan merkitystä, monessa
muussa asiassa oli täysin aikansa tasalla, tahtoi maamme
parasta ja toimi kuumeisen kiireesti sen hyväksi.
Suomalaisuutta kohtaan hän oli suopea. »Jollei suomalainen puolue
vielä olisi syntynyt», kerrotaan hänen lausuneen, »olisi pakko
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
