Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomalaisen sivistystaistelun aika - Koulutaistelu
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
157
oli kuitenkin huono. Maanviljelysväestömme ei vielä
ymmärtänyt niiden merkitystä. Ne olivat useimmiten
säätyhenki-löiden johtamia; niiden keskustelut ja pöytäkirjakieli oli
tavallisesti ruotsi. Sekin vaikutti, ettei maalaisväestö niihin
yleisesti liittynyt.
Suurempi vaikutus kuin seura- ja yhdistyselämällä oli
uudella kunnallishallinnolla. Tosin monissa kunnissa asiat
jäivät verraten harvojen henkilöiden hoidettaviksi. Mutta
näistä kunnallisista johtomiehistä vähitellen kehittyi
kantajoukko, joka vaikutti herättävästi ympäristöönsä.
Valtiollisen uudistumisen aika ei siis vielä syvemmin ja
perusteellisemmin kyennyt vaikuttamaan maalaisväestön
sivistyselämään. Mutta edelliseen aikaan verrattuna se
merkitsee kuitenkin melkoista edistystä; se laski pohjan,
jolle myöhempi aika saattoi rakentaa.
Koulutaistelu.
Erimielisyys suomen- ja ruotsinmielisten välillä kärjistyi
vv:n 1877—78 valtiopäivillä kiivaammaksi kuin
milloinkaan muulloin. Väittely koski suomenkielisten oppikoulujen
perustamista. Säädyissä tehtiin kaikkiaan 25 eri
kouluanomusta. Ainoastaan 2 niistä koski ruotsinkielisiä kouluja.
Kaikki nämä anomukset lykättiin yleiseen
valitusvalio-^untaan. Virallisten lähteiden perusteella merkittyään
tosiasiaksi, ettei hallituksen taholta ollut odotettavissa mitään
koulukysymyksen ratkaisua, valiokunta lausui anomuksista:
»Maamme eri osista on anomuksia suomalaisten koulujen
asettamisesta esiintuotu semmoisella yksimielisyydellä, ettei
siedä epäilläkään, että nämät toiveet todellakin ilmoittavat
avaroissa kansamme piireissä syvästi tunnettua tarvetta,
ja näiden toivotusperäin merkitystä lisää tuo nykyään
valmistettavana oleva ehdotus asevelvollisuuslakiin, joka
myöntää suuria etuoikeuksia niille nuorille miehille, jotka ovat
nauttineet kouluopetusta, verraten niihin, jotka ovat tätä
oppia vailla.» Kuten myöhemmin säädyissä huomautettiin,
olisi ollut suuri kohtuuttomuus, jos suomalaisella väestöllä
ei olisi ollut tilaisuutta saada tätä huojennusta, kun sillä ei
ollut pääsyä korkeamman opin tielle.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
