Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomalaisen sivistystaistelun aika
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
169
myöhemmin koetettiin innokkaasti toteuttaa ja josta meidän
maammekin joutui kärsimään.
Vapaamieliset piirit Venäjälläkin suosivat Länsi-Euroopan
mallin mukaisia uudistuksia. Siihen oli niiden mielestä
sitäkin enemmän syytä, kun Turkin sota paljasti
arveluttavalla tavalla valtakunnan sisäisen kehnouden. Mitä
lukuisimmilla aloilla tulivat räikeästi näkyviin
yhteiskuntajärjestyksen ja hallinnon puutteet. Törkeätä petollisuutta,
itsekkyyttä, lahjomista y. m. paljastui aivan keisarin
lähimmissä neuvonantajissa, vieläpä hänen omissa
sukulaisis-saankin.
Hallitus kallistui panslavistien puolelle alkaen julmasti
vainota kaikkia uudistusten kannattajia. Vakoilu,
san-tarminuuskinta, vangitsemiset, karkotukset ja tsaarivallan
aikaiselle Venäjälle niin ominaiset piiritystilat lisääntyivät
yleisön suureksi kauhuksi. Kuolemanrangaistuksia pantiin
toimeen ehtimiseen.
Tämä kova menettely synnytti yhä hurjempaa kiihkoa
vainotuissa ja heidän puolustajissaan. Vihattuja
hallitusmiehiä vastaan tehtiin murhayrityksiä toisensa jälkeen.
Vihdoin hurjimmat vallankumoukselliset tuomitsivat itse
keisarinkin kuolemaan uhaten väkivaltaisesti raivata hänet
pois tieltään. Moneen kertaan sitä yritettiinkin. Tämä teki
tuskallisen vaikutuksen onnettomaan hallitsijaan, joka oli
joutunut elämänsä tukalimpaan ristiaallokkoon.
Vapaamieliset neuvoivat häntä myönnytyksiin, vanhoilliset
jyrkästi pysymään kiinni kaikessa vanhassa, ja terroristien
taholta hän oli vainottu kuin turvattomin metsänotus.
Horjuttuaan kauan puolelle ja toiselle Aleksanteri lopulta
läksi uudistusten tielle. Hän päätti panna toimeen
perustuslaillisen hallitustavan. Sitä tarkoittavat ehdotukset olivat
jo valmiina.
Mutta ennenkuin ne ennättivät saada vahvistuksensa,
onnistui vallankumouksellisille se, mihin he kauan olivat
pyrkineet. V. 1881 keisari Pietarin kadulla joutui
pommiräjähdyksen uhriksi ja kuoli kohta sen jälkeen.
Suomessa oli kauhu ja inho murhateon johdosta yleinen.
»Kynä kieltäytyy palvelemasta», kirjoitti iäkäs J. V. Snellman.
»Mielenmaltti ei palaa. Kuohuvassa sydämessä katkeruuden
tunne uhkaa tukahduttaa tuskan.»
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
