- Project Runeberg -  Raamattu /
Lk.13

Tema: Christian Literature
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Lk.13


  1.  Samaan aikaan oli saapuvilla muutamia, jotka kertoivat hänelle
      niistä galilealaisista, joiden veren Pilatus oli sekoittanut
      heidän uhriensa vereen.
  2.  Niin Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Luuletteko, että nämä
      galilealaiset olivat syntisemmät kuin kaikki muut galilealaiset,
      koska he saivat kärsiä tämän?
  3.  Eivät olleet, sanon minä teille, mutta ellette tee parannusta,
      niin samoin te kaikki hukutte.
  4.  Taikka ne kahdeksantoista, jotka saivat surmansa, kun torni
      Siloassa kaatui heidän päällensä, luuletteko, että he olivat
      syyllisemmät kuin kaikki muut ihmiset, jotka Jerusalemissa
      asuvat?
  5.  Eivät olleet, sanon minä teille, mutta ellette tee parannusta,
      niin samoin te kaikki hukutte."
  6.  Ja hän puhui tämän vertauksen: "Eräällä miehellä oli viikunapuu
      istutettuna viinitarhassaan; ja hän tuli etsimään hedelmää
      siitä, mutta ei löytänyt.
  7.  Niin hän sanoi viinitarhurille: 'Katso, kolmena vuotena minä
      olen käynyt etsimässä hedelmää tästä viikunapuusta, mutta en ole
      löytänyt. Hakkaa se pois; mitä varten se vielä maata
      laihduttaa?'
  8.  Mutta tämä vastasi ja sanoi hänelle: 'Herra, anna sen olla vielä
      tämä vuosi; sillä aikaa minä kuokin ja lannoitan maan sen
      ympäriltä.
  9.  Ehkä se ensi vuonna tekee hedelmää; mutta jos ei, niin hakkaa se
      pois'."
 10.  Ja hän oli opettamassa eräässä synagoogassa sapattina.
 11.  Ja katso, siellä oli nainen, jossa oli ollut heikkouden henki
      kahdeksantoista vuotta, ja hän oli koukistunut ja täydelleen
      kykenemätön oikaisemaan itseänsä.
 12.  Hänet nähdessään Jeesus kutsui hänet luoksensa ja sanoi hänelle:
      "Nainen, sinä olet päässyt heikkoudestasi",
 13.  ja pani kätensä hänen päälleen. Ja heti hän oikaisi itsensä
      suoraksi ja ylisti Jumalaa.
 14.  Mutta synagoogan esimies, joka närkästyi siitä, että Jeesus
      paransi sapattina, rupesi puhumaan ja sanoi kansalle: "Kuusi
      päivää on, joina tulee työtä tehdä; tulkaa siis niinä päivinä
      parannuttamaan itseänne, älkääkä sapatinpäivänä".
 15.  Mutta Herra vastasi hänelle ja sanoi: "Te ulkokullatut, eikö
      jokainen teistä sapattina päästä härkäänsä tai aasiansa seimestä
      ja vie sitä juomaan?
 16.  Ja tätä naista, joka on Aabrahamin tytär ja jota saatana on
      pitänyt sidottuna, katso, jo kahdeksantoista vuotta, tätäkö ei
      olisi pitänyt päästää siitä siteestä sapatinpäivänä?"
 17.  Ja hänen näin sanoessaan kaikki hänen vastustajansa häpesivät,
      ja kaikki kansa iloitsi kaikista niistä ihmeellisistä teoista,
      joita hän teki.
 18.  Niin hän sanoi: "Minkä kaltainen on Jumalan valtakunta, ja mihin
      minä sen vertaisin?
 19.  Se on sinapinsiemenen kaltainen, jonka mies otti ja kylvi
      puutarhaansa; ja se kasvoi, ja siitä tuli puu, ja taivaan linnut
      tekivät pesänsä sen oksille."
 20.  Ja taas hän sanoi: "Mihin minä vertaisin Jumalan valtakunnan?
 21.  Se on hapatuksen kaltainen, jonka nainen otti ja sekoitti
      kolmeen vakalliseen jauhoja, kunnes kaikki happani."
 22.  Ja hän vaelsi kaupungista kaupunkiin ja kylästä kylään ja
      opetti, kulkien Jerusalemia kohti.
 23.  Ja joku kysyi häneltä: "Herra, onko niitä vähän, jotka
      pelastuvat? Niin hän sanoi heille:
 24.  "Kilvoitelkaa päästäksenne sisälle ahtaasta ovesta, sillä monet,
      sanon minä teille, koettavat päästä sisälle, mutta eivät voi.
 25.  Sen jälkeen kuin perheenisäntä on noussut ja sulkenut oven ja te
      rupeatte seisomaan ulkona ja kolkuttamaan ovea sanoen: 'Herra,
      avaa meille', vastaa hän ja sanoo teille: 'En minä tunne teitä
      enkä tiedä, mistä te olette'.
 26.  Silloin te rupeatte sanomaan: 'Mehän söimme ja joimme sinun
      seurassasi, ja meidän kaduillamme sinä opetit'.
 27.  Mutta hän on lausuva: 'Minä sanon teille: en tiedä, mistä te
      olette. Menkää pois minun tyköäni, kaikki te vääryyden tekijät.'
 28.  Siellä on oleva itku ja hammasten kiristys, kun näette
      Aabrahamin ja Iisakin ja Jaakobin ja kaikkien profeettain olevan
      Jumalan valtakunnassa, mutta huomaatte itsenne heitetyiksi ulos.
 29.  Ja tulijoita saapuu idästä ja lännestä ja pohjoisesta ja
      etelästä, ja he aterioitsevat Jumalan valtakunnassa.
 30.  Ja katso, on viimeisiä, jotka tulevat ensimmäisiksi, ja on
      ensimmäisiä, jotka tulevat viimeisiksi."
 31.  Samalla hetkellä tuli hänen luoksensa muutamia fariseuksia, ja
      he sanoivat hänelle: "Lähde ja mene täältä pois, sillä Herodes
      tahtoo tappaa sinut".
 32.  Niin hän sanoi heille: "Menkää ja sanokaa sille ketulle: 'Katso,
      minä ajan ulos riivaajia ja parannan sairaita tänään ja
      huomenna, ja kolmantena päivänä minä pääsen määräni päähän'.
 33.  Kuitenkin minun pitää vaeltaman tänään ja huomenna ja
      ylihuomenna, sillä ei sovi, että profeetta saa surmansa muualla
      kuin Jerusalemissa.
 34.  Jerusalem, Jerusalem, sinä, joka tapat profeetat ja kivität ne,
      jotka ovat sinun tykösi lähetetyt, kuinka usein minä olenkaan
      tahtonut koota sinun lapsesi, niinkuin kana kokoaa poikansa
      siipiensä alle! Mutta te ette ole tahtoneet.
 35.  Katso, 'teidän huoneenne on jäävä hyljätyksi'. Mutta minä sanon
      teille: te ette näe minua, ennenkuin se aika tulee, jolloin te
      sanotte: 'Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen'."


Project Runeberg, Tue Oct 9 19:07:46 2012 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/raamattu/42_13.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free