Raamattu / 1Kr.4 Tema: Christian Literature Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

1Kr.4

  1.  Niin pitäköön jokainen meitä Kristuksen käskyläisinä ja Jumalan
      salaisuuksien huoneenhaltijoina.
  2.  Sitä tässä huoneenhaltijoilta ennen muuta vaaditaan, että heidät
      havaitaan uskollisiksi.
  3.  Mutta siitä minä hyvin vähän välitän, että te minua tuomitsette
      tai joku inhimillinen oikeus; en minä itsekään tuomitse itseäni,
  4.  sillä ei minulla ole mitään tunnollani, mutta en minä silti ole
      vanhurskautettu, vaan minun tuomitsijani on Herra.
  5.  Älkää sentähden lausuko mitään tuomiota, ennenkuin aika on,
      ennenkuin Herra tulee, joka myös on saattava valoon pimeyden
      kätköt ja tuova ilmi sydänten aivoitukset; ja silloin kukin saa
      kiitoksensa Jumalalta.
  6.  Tämän olen, veljet, sovittanut itseeni ja Apollokseen, teidän
      tähtenne, että meistä oppisitte tämän: "Ei yli sen, mikä
      kirjoitettu on", ettette pöyhkeillen asettuisi mikä minkin
      puolelle toista vastaan.
  7.  Sillä kuka antaa sinulle etusijan? Ja mitä sinulla on, jota et
      ole lahjaksi saanut? Mutta jos olet sen saanut, niin miksi
      kerskaat, ikäänkuin se ei olisi saatua?
  8.  Te olette jo ravitut, teistä on tullut jo rikkaita, ilman meitä
      teistä on tullut kuninkaita! Kunpa teistä olisikin tullut
      kuninkaita, niin että mekin pääsisimme kuninkaiksi teidän
      kanssanne!
  9.  Sillä minusta näyttää, että Jumala on asettanut meidät apostolit
      vihoviimeisiksi, ikäänkuin kuolemaan tuomituiksi; meistä on
      tullut kaiken maailman katseltava, sekä enkelien että ihmisten,
 10.  me olemme houkkia Kristuksen tähden, mutta te älykkäitä
      Kristuksessa, me olemme heikkoja, mutta te väkeviä; te
      kunnioitettuja, mutta me halveksittuja.
 11.  Vielä tänäkin hetkenä me kärsimme sekä nälkää että janoa, olemme
      alasti, meitä piestään, ja me kuljemme kodittomina,
 12.  me näemme vaivaa tehden työtä omin käsin. Meitä herjataan, mutta
      me siunaamme; meitä vainotaan, mutta me kestämme;
 13.  meitä parjataan, mutta me puhumme leppeästi; meistä on tullut
      kuin mikäkin maailman tunkio, kaikkien hylkimiä, aina tähän
      päivään asti.
 14.  En kirjoita tätä häväistäkseni teitä, vaan niinkuin rakkaita
      lapsiani neuvoen.
 15.  Sillä vaikka teillä olisi kymmenentuhatta kasvattajaa
      Kristuksessa, niin ei teillä kuitenkaan ole monta isää; sillä
      minä teidät synnytin evankeliumin kautta Kristuksessa
      Jeesuksessa.
 16.  Kehoitan siis teitä: olkaa minun seuraajiani.
 17.  Juuri sentähden minä lähetin teille Timoteuksen, joka on minun
      rakas ja uskollinen poikani Herrassa; hän on muistuttava teitä
      minun vaelluksestani Kristuksessa Jeesuksessa, sen mukaan kuin
      minä kaikkialla, joka seurakunnassa, opetan.
 18.  Muutamat teistä ovat paisuneet pöyhkeiksi, aivan niinkuin minä
      en tulisikaan teidän tykönne.
 19.  Mutta minä tulen pian teidän tykönne, jos Herra tahtoo, ja
      silloin minä otan selon, en noiden pöyhkeiden sanoista, vaan
      voimasta.
 20.  Sillä Jumalan valtakunta ei ole sanoissa, vaan voimassa.
 21.  Kummanko tahdotte? Tulenko luoksenne vitsa kädessä vaiko
      rakkaudessa ja sävyisyyden hengessä?