Raamattu / 2Kr.3 Tema: Christian Literature Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

2Kr.3

  1.  Alammeko taas suositella itseämme? Vai tarvinnemmeko, niinkuin
      muutamat, suosituskirjeitä teille tai teiltä?
  2.  Te itse olette meidän kirjeemme, joka on sydämeemme kirjoitettu
      ja jonka kaikki ihmiset tuntevat ja lukevat.
  3.  Sillä ilmeistä on, että te olette Kristuksen kirje, meidän
      palvelustyöllämme kirjoitettu, ei musteella, vaan elävän Jumalan
      Hengellä, ei kivitauluihin, vaan sydämen lihatauluihin.
  4.  Tämmöinen luottamus meillä on Kristuksen kautta Jumalaan;
  5.  ei niin, että meillä itsellämme olisi kykyä ajatella jotakin,
      ikäänkuin se tulisi meistä itsestämme, vaan se kyky, mikä meillä
      on, on Jumalasta,
  6.  joka myös on tehnyt meidät kykeneviksi olemaan uuden liiton
      palvelijoita, ei kirjaimen, vaan Hengen; sillä kirjain
      kuolettaa, mutta Henki tekee eläväksi.
  7.  Mutta jos jo kuoleman virka, joka oli kirjaimin kaiverrettu
      kiviin, ilmestyi kirkkaudessa, niin etteivät Israelin lapset
      kärsineet katsella Mooseksen kasvoja hänen kasvojensa kirkkauden
      tähden, joka kuitenkin oli katoavaista,
  8.  kuinka paljoa enemmän onkaan Hengen virka oleva kirkkaudessa!
  9.  Sillä jos kadotustuomion virka jo oli kirkkautta, niin on
      vanhurskauden virka vielä paljoa runsaammassa määrin kirkkautta.
 10.  Sillä se, millä ennen oli kirkkaus, on tämän rinnalla kirkkautta
      vailla, tämän ylenpalttisen kirkkauden tähden.
 11.  Jos sillä, mikä on katoavaista, oli kirkkaus, niin vielä paljoa
      enemmän on sillä, mikä on pysyväistä, oleva kirkkautta.
 12.  Koska meillä siis on tämmöinen toivo, niin me olemme aivan
      rohkeat
 13.  emmekä tee niinkuin Mooses, joka pani peitteen kasvoillensa,
      etteivät Israelin lapset näkisi sen loppua, mikä on katoavaista.
 14.  Mutta heidän mielensä paatuivat, sillä vielä tänäkin päivänä
      sama peite, vanhan liiton kirjoituksia luettaessa, pysyy
      poisottamatta, sillä vasta Kristuksessa se katoaa.
 15.  Vielä tänäkin päivänä, kun Moosesta luetaan, on peite heidän
      sydämensä päällä;
 16.  mutta kun heidän sydämensä kääntyy Herran tykö, otetaan peite
      pois.
 17.  Sillä Herra on Henki, ja missä Herran Henki on, siinä on vapaus.
 18.  Mutta me kaikki, jotka peittämättömin kasvoin katselemme Herran
      kirkkautta kuin kuvastimesta, muutumme saman kuvan kaltaisiksi
      kirkkaudesta kirkkauteen, niinkuin muuttaa Herra, joka on Henki.