Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Hengelliset laulut («Pikku Sioni") ovat meidän
päiviimme saakka olleet kansamme suosituinta
laulu-kirjallisuutta.
Yielä raamittakoot 1700-luvun hengellisistä
runoilijoista Frosterus veljekset ja rahvaan mies
Tuomas Ragvaldinpoika.
5. Maallinen kirjallisuus.
Suorasanaista maallista kirjallisuutta ei paljon
ilmestynyt suomeksi tällä aikakaudella, ainoastaan
eräitä kansaa varten toimitettuja valistuskirjasia.
Sitä runsaampi oli maallinen runosuoni, jonka
tuotteet kolmeen päälajiin jakautuvat:
1). Historiallinen runous, jonka
ensimmäinen painosta julaistu tuote meidän maassamme
on Tammelan kirkkoherran Lauri Tam melinuksen
v. 1658 julkaisema riimikronikan tapainen Ajan tieto.
Sittemmin olivat Ison vihan kauhut ja Kaarle XILnnen
tarumainen sankarihaamu eritoten omiaan runoilijain
mielikuvitusta kiihoittamaan. Niinpä kuvailee m. m.
Kalajoen kappalainen Gabriel Calamnius 11-lauluisessa
teoksessaan Sururanot Suomalaiset (1734) venäläisten
hirmuvaltaa Suomessa. Myöskin Pikku viha, Kustaa
IIl:nnen kuolema y. m. muistettavat tapaukset
löysivät runoilijansa.
2). Tilapää-runous, jonka pesäpaikka oli
Turun yliopisto, mutta jota myös kautta maan,
häiden, hautajaisten, syntymä- ja nimipäivien y. m. s.
merkkitapausten johdosta harjoitettiin. Miltei
valtiollisen runouden leiman voi tämä itsessään
niin vaatimaton runouslaji saada, kun korkeat
virkanimitykset tai kuninkaallisten henkilöiden häät, kruu-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
