Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
•12
t Luku. Keskiaika.
länsipäädyssä, ja jossa vahvat pilasterit kannattavat koline somaa
tahtihol-via. Samoin myös Rymättylän kirkko OIV2 jlk. p., 37 jlk. lev.), jossa
holviruoteet juoksevat pilastereita pitkin alas lattiaan saakka, ja jolla on pieni
torni keskellä kattoa.
Niinkuin Naantaalissa ovat muuallakin ainoastaan kirkot säilyneet
vanhoista luostarirakennuksista. Rauman entisen luostarikirkon pitkälännällä
sakaristolla, joka näyttää syntyneen kahden holvatun kammion
yhdistämisestä ja sijaitsee eteläpuolella, on kuitenkin varmaan muinoin ollut toinen
tarkoitus kuin nykyään. Itse kirkon suunnitelmaa on, niinkuin muuallakin
fransiskaanimunkkien toimittamissa rakennuksissa nähdään, supistettu
poisjät-tämällä eteläinen sivulaiva; suorakulmaisesi päättyvä kuori on päälaivan
levyinen ja jatko siitä. Muita sen laatuisia kirkkoja ovat Pohjan ja jo
ylempänä mainittu Saltvikin.
Paitse kirkkojamme on keskiajalta tuskin muita rakennuksia säilynyt kuin
vanhat linnat Turussa, Viipurissa, Hämeessä ja Savossa. Niitä rakennettaessa
ei kauneutta katsottu, vaan vahvuutta, sillä niiden yksinomaisena
tarkoituksena oli varustus sotaa vastaan. Kun sen lisäksi tulee, että
rakennusmestarit olivat ulkomaalaisia — ainakin tiedetään Eerik Akselinpoika Tott’in v.
1475 tuottaneen ulkomaalta rakentajia Savonlinnan perustamista varten —
niin on sen vähemmin syytä lukea niitä taiteen historiamme alaan. Miioin
taasen ylhäinen asukas lyhyeksi ajaksi asettui linnaan asumaan, niinkuin
Kaarle Knuutinpoika Viipurin linnaan 1440-luvulla, niin tyydyttiin kai
ylipäätään huoneiden varustamiseen komealla sisustuksella, joka pian jälleen hävisi.
2. Maalaus- ja kuvanveistotaide.
Samoin kuin rakennustaide palvelivat maalaus- ja kuvanveistotaiteetkin
kirkkoa. Mikäli näiden taiteiden tuotteita on säilynyt, on niiden
alkuperäisenä tarkoituksena yksinomaisesti ollut uskonnollisten tarpeiden
tyydyttäminen ja kirkkojemme koristaminen. Toisiinsa verrattuna on kirkoissamme
tavattava maalaustaide sisartaidettaan taidehistoriallisesti tärkeämpi, ja
koska se samalla laatunsa puolesta on arkkitehtuuria lähempänä, on se
ensiksi puheeksi otettava. Tämän maalauksen tehtävä oli nimittäin ei
ainoastaan koristeellisesti kirjailla, vaan myöskin suuremmilla tai pienemmillä
kuvaelmilla, joissa raamatun ja pyhimystarinain henkilöt ja tapaukset
keskiaikaisella laajaperäisyydellä luotiin nähtäväksi, peittää kirkkojen seinät ja
holvit. Vaikka mestarit eivät olleet eteviä saatikka nerokkaita taiteilijoita,
vaan ainoastaan suunnilleen omasivat taiteensa muistoperäiset tiedot ja
säännöt, tuotti kumminkin maalattavain pintain laajuus ja arkkitehtooninen
jäsennys tositaiteen kannalta ala-arvoisillekin luomille jonkun suuruuden sävyn,
johon vastaavata turhaan etsimme myöhempien, enimmältään puukirkkoja
koristavain maalaajain teoksista. Samoin kuin keskiaikainen
rakennustaiteemme on kajahdusta Euroopan suuresta kirkollisesta arkkitehtuurista, on
katolinen kirkkomaalauksemmekin pidettävä samallaisena kajahduksena siitä
maalaustaiteesta, joka kukoisti kaukana etelässä. Suomen niinkuin yleensä
Pohjoismaiden kirkkomaalauksia voisi verrata kansankirjoihin, jotka
yksinkertaisesti suorasanaisessa muodossa rahvaalle kertovat samat aiheet, joita
toisaalla innostuneet runoilijat ovat laulaneet ylhäisten iloksi. Kaikessa
vaatimattomuudessaan sallivat ne tarkastajan luoda opettavaisen ja viehättävän
silmäyksen keskiajan henkiseen käsitysmaailmaan, jopa luovat elävästi
ete-hemme sen ihmiset omituisine pukuineen ja toimineen.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
