- Project Runeberg -  Sumalaisen Taiteen Historia Pääpiirteissään /
21

(1891) Author: Eliel Aspelin-Haapkylä
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

2. Maalaus- ja kuvanveistotaide.

21

telon esitys, joka Raumalla nähtiin kuorissa, on Lohjalla saanut sijansa kirkon
eteläseinällä, jota vastoin se Hattulassa melkein täyttää kokonaisen seinän
sakaristossa. Sitä paitse on kummassakin sakaristossa muun muassa
kuvattu Neitsyt Maarian kuolema ja hautaansaatto.

Jo maalausten suuri luku tekee ymmärrettäväksi mitä niiden vaihteleva
taiteellisuuskin osottaa, että näet kummassakin kirkossa useita maalaajia on
samaan aikaan työskennellyt. Missä määrin ne ovat olleet samoja, on
kumminkin epävarmaa. Muutamat toisia suurisuuntaisemmat ja jalommin
suoritetut ryhmäsommitukset ja yksityiskuvat todistavat ainakin johtajan olleen
jotenkin etevän taiteilijan alallaan. Jopa semmoisen, joka osasi vanhoja
tehtäviä suorittaessaan käyttää uusia tahi ainakin harvinaisia, tehokkaita
piirteitä, niinkuin esim. viimeisen tuomion kuvassa Lohjalla, jossa Neitsyt Maaria
rukoillessaan ankaraa tuomaria syntisten edestä paljastaa rintansa
muistuttaakseen poikaansa, että hänkin niinkuin kurjat ihmislapset on äidin
helmassa levännyt ja nauttinut niille kaikille ensi ijässä yhteistä elonnestettä
(kuv. 18). Näiden maalausten ohella ei ole mitään kirjoitusta, joka
ilmoittaisi niiden syntyaikaa. Arvattavasti ja muun muassa senkin johdosta, että
Hattulassa näkyy olevan kuvattuna v. 1479 pyhimykseksi julistettu Ruotsin
Katarina, ovat ne määrättävät aivan 1400-luvun loppuun, jollei seuraavan
alkuun.

Ilman silmäänpistävää yhtäläisyyttä edellisten kanssa ovat vihdoin
Kumlinge’n kirkon maalaukset. Ykslaivaisen rakennuksen kolmesta
holvista on kahdessa itäisimmässä kuvattu paitse enkeleitä ainoastaan
naispuolisia pyhimyksiä, kuoriholvissa: p. p. Helena, Barbara, Katarina ja Dorotea,
ja toisessa: Neitsyt Maaria, Maaria Magdaleena, p. Ursula ja p. Agata. Vasta
läntisimmässä on kärsivän Kristuksen kuva, apostolit p. Matthias ja p.
Barto-lomeus sekä pääenkeli Mikael tekoja punnitsemassa. Arvoltaan ovat kuvat
keskinkertaisia.

Verratessa pohjoismaista kirkkomaalausta, josta Suomenkin kirkkojen
maalauksellinen koristus on eroittamaton haaraus, eteläisempien maiden
mo-numenttaaliseen maalaukseen, huomaa sen tärkeimpiä ominaisuuksia olevan
toiselta puolen tavattoman puheliaisuuden toiselta puolen koristelun
runsauden. Kuvaesitysten lukuun nähden lienee esim. vaikea mainita pienen
Hattulan kirkon vertaista. Koristelu jälleen on sekin harvinaisen viljava.
Holvien päätykivet ovat maalatut kukankuvuiksi, holviruoteet ovat mitä
vaihte-levimmin mosaiikin tapaisesti koristetut erivärisillä poikkiraidoilla ja niistä
leviää liolvipinnoille kirjavia lehtikoristeita, kaapujen kulmista nousee
köynnöksiä, jotka usein päättyvät somamuotoiseen kukkaan. Nekin pinta-alat,
joissa nähdään joko yksityisiä pyhimyksiä tai ryhmäesityksiä, ovat
kankaan-tapaisesti koristeilla kirjatut, ja tämä koristelu peittää sitten yhtä
rikasmuo-toisena ja vaihtelevana holvikaaret, pilarit ja seinät. Semmoisetkin maalaajat,
joiden taiteilija-arvo muutoin on epäiltävä, osottavat tässä kohden merkillistä
keksimiskykyä, luoden yhä uusia muotoja ja värivastakohtia. Tämäkin on
yksi niitä keskiaikaisten maalausten ansiopuolia, jotka tekevät ne vanhojen
kirkkojen ohella taiteellisesti ja sivistyshistoriallisesti tärkeimmiksi
muinaismuistoiksi, mitä etenkin siinä kohden köyhässä maassamme on olemassa.

Myös lasimaalauksilla ovat kirkot olleet koristetut ehkä
suuremmassa määrässä kuin nyt voidaan aavistaakaan. Se ajatus herää, kun näkee
semmoisten jäännöksiä pienissä maalaiskukoissa, jotka eivät mitenkään ole muita
komeampia. Niin esim. on Nauvon, Raision ja Wehmaan kirkkojen
kuori-akkunassa vielä muutamia eheitä kuvia tahi koristeita nähtävänä. Erittäin
hienot ja kauniit ovat p. Eerikin ja p. Olavin kuvat Nauvossa;
keskinkertai-sempaa tekoa, mutta suurin, säilynyt lasimaalaus on p. Martti Tours’ilaisen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 01:53:18 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/taiteenhi/0031.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free