Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
28
II Luku. Uusi aika Ruotsin vallan loppuun saakka.
leensa Suomenkin ylimykset, joten heidän kotimaisista tiluksistaan ja
lääni-tyksistään liikenevät tulot enemmiten nautittiin Ruotsissa. Entäs alituiset
sodat! Ensiksikin ne pitkiksi ajoiksi vieroittivat aateliset herrat kotimaastaan,
ja vihdoin kuin Suomenmaa 1600-luvun viimeisellä vuosikymmenellä
tapahtuneiden surmaavien katovuosien perästä itsekin tuli tappotantereksi, olivat
entisyyden muistomerkit ynnä tulevaisenkin kehityksen mahdollisuus
joutumassa auttamattoman häviön alaisiksi. Sanalla sanoen koko tämä pitkä
aikakausi oli varsin vähän suotuisa taiteen kehitykselle. Lähes kaikki mikä
on mainittavana on vieläkin kirkollisen taiteen alaan luettavaa, sillä kun ei
orpo saanut muualta apua, täytyi sen elää siitä armeliaisuudesta, jota kirkko
sille osotti enemmän traditsionein nojalla kuin itsetietoisesta harrastuksesta.
Luonnollinen seuraus näistä oloista on se, ettei koko aikakauden taiteellisen
toimen tuotteissa, joihin nyt on tutustuminen, vielä ilmaannu varsinaisesti
edistyvää saatikka itsenäistä taidetta. Erotus entisestä näyttäytyy
pääasiallisesti vaan siinä, että taide maallistumistaan maallistuu ja samalla myöskin
ajan loppupuolella alkaa taiteilijoiden syntyperään nähden kansalaistua.
1. Rakennustaide.
Kaikesta päättäen oli rakennustoimi ensimäisellä vuosisadalla
uskonpuhdistuksen jälkeen hyvin mitätön. Edellisenä aikakautena oli kirkkoja
rakennettu niin paljon, ettei uusia suuresti tarvittu; paitse ehkä etäisillä vähän
asutuilla seuduilla, jotka saivat tyytyä puukirkkoihin, Ei myöskään ole tietoa
muista rakennuspuuhista kuin hallituksen määräämistä, jotka tarkoittivat
linnavarustusten laajentamista ja vahvistamista. Semmoisissa tehtävissä,
joihin yhä edelleen paraasta päästä ulkomaalaisia käytettiin, luonnollisesti ei
ollut sanottavaa taiteellista puolta. Näytteeksi mainittakoon, että vuosisadan
keskivaiheilla kuninkaalliset rakennusmestarit Hannu Mess ja Jean de Port
johtivat rakennus- ja linnoitustöitä Viipurissa, Henrik von Köln rakensi tornin
Hämeenlinnassa ja Sigfrid Miurimestari „paksun tornin" Savonlinnassa. Paitse
rakennus- ja muurimestareita, jotka nimitykset tavallisesti vastaavat
nykyajan arkkitehtejä, puhuvat asiakirjat erittäin 7torninrakentajistakin".
Semmoinen oli eräs Turun linnan töissä v:lta 1560 v:een 1586 käytetty Henrik
Antinpoika.
Seuraavan vuosisadan keskeltä alkaen, jolloin Ruotsissa uhkeita
aatelis-linnoja ja taloja rakennettiin, ilmaantui meilläkin jonkunmoinen virkeys.
Täälläkin kohosi herraskartanoita. arvattavasti eDtistä komeampia, mutta
sittenkin varsin vaatimattomia verrattuina ruotsalaisiin. Suomen mahtavin ylimys
vuosisadan keskivaiheilla Herman Klaunpoika Fleming on tässäkin kohden
muitten edellä mainittava. Johtavana valtiomiehenä oleskeli hänkin
enimmältään Tukholmassa, mutta siitä huolimatta hän antoi 1650-luvulla uudistaa ja
kahdella kerroksella korottaa Louhisaaren (Willnäs’in) kartanon
päärakennuksen. Punaisesta hiekkakivestä veistetty renässansin tyylinen porttaali koristaa
rakennusta ulkopuolelta, ja sisällä on „kirkkosalin" katossa maalauksia, joiden
joukossa muun muassa nähdään esitettynä meritappelu kuuluisan amiraalin
Klaus Laurinpoika Flemingin muistoksi. Samaan aikaan rakennutti Fleming
taikka oli osallisena kartanonsa lähellä sijaitsevan Askaisten v. 1653
valmistuneen kappelikirkon rakentamisessa. Kirkko on pieni, ykslaivainen, mutta
miellyttävä kaikessa yksinkertaisuudessaan. Holvia kannattavain pilasterein
etupuolelle on asetettu puolipylväs, ja poikkikaaret ovat lähes samaan
muotoon profiloidut. Pyörökaariset akkuna-aukot laajenevat suuresti sisäänpäin
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
