- Project Runeberg -  Aarresaari /
8

(1909) Author: Robert Louis Stevenson Translator: Olli Lampén With: Walter Paget
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - I osa — Vanha merirosvo - 1. Vanha merikarhu »Amiraali Benbowissa»

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

8

aikaan alati painoi, oli suurena syynä hänen aikaiseen
ja onnettomaan kuolemaansa.

Koko sinä aikana, jonka hän meidän luonamme
asui, ei kapteeni vaihtanut muuta vaatetta kuin jonkun
sukkaparin, jonka hän osti katukaupustelijalta. Kun
sulka hänen hatussaan taittui riipuksiin, hän antoi sen
riippua, vaikka se häntä tuulessa pahasti kiusasikin.
Muistan miltä hänen takkinsa näytti, kun hän sitä aina
itse huoneessaan paikkaili. Lopulta se oli yhtä paikkaa
koko takki. Hän ei koskaan kirjoittanut eikä saanut
kirjeitä, ei puhellut kenenkään muun kuin naapuriemme
kanssa ja heidänkin karissaan vain juovuksissa ollessaan.
Hänen suurta merikirstuaan ei kukaan meistä ollut
nähnyt avattuna.

Vain kerran hän kohtasi vastustusta. Se sattui
loppuaikoina, jolloin isäni sairaus jo oli pitkälle
ehtinyt. Tohtori Livesey tuli myöhään iltapäivällä sairasta
katsomaan, nautti vähän äitini valmistamasta ateriasta
ja meni sitten vierastupaan polttelemaan piippua siksi
kuin hänen hevosensa ehtisi saapua kylästä, meillä kun
ei ollut tallia vanhassa »Benbow’issa». Minä menin
hänen kerällään tupaan ja muistan panneeni merkille
mikä vastakohta siisti ja siro tohtorimme, hänen
lumi-valkea tekotukkansa, tummat loistavat silmänsä ja
miellyttävä käytöksensä oli rehenteleville talonpojille ja
etenkin likaiselle merirosvollemme, joka istui kuin
mikäkin variksenpelätin velttona, juovuksissa, käsivarret
pöydällä. Äkkiä hän — kapteeni nimittäin — rupesi
hoilottamaan ainaista lauluaan:

»Viistoista miestä arkulla vainaan —
Huh-liah-hei ja rommia pullo,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 9 01:02:04 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/aarresaari/0016.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free