Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - I osa — Vanha merirosvo - 2. Musta Koira ilmestyy ja katoaa - 3. Musta merkki
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
20
syy jonkun aikaa hiljaa. Maatkoon nyt aloillaan viikon
päivät — se on parasta sekä hänelle että teille; mutta
uusi kohtaus hänet lopettaa.»
3 Luku.
Musta merkki.
Puolenpäivän tienoilla menin viemään kapteenille
virkistäviä juomia ja lääkkeitä. Hän makasi jotenkin
samassa asennossa, mihin olimme hänet jättäneet. Hän
näytti sekä väsyneeltä että kiihottuneelta.
»Jim», puhui hän, »sinä olet ainoa olento täällä
jolle jotain arvoa voi antaa, ja sinä tiedät, että minä
olen aina ollut hyvä sinulle. Jokainoa kuukausi olen
sinulle antanut hopearahan aivan omaksesi. Näet, toveri,
miten huonossa kunnossa nyt olen ja kaikkien
hylkäämättä. Jim, sinähän olet niin hyvä ja tuot minulle
pikarin rommia, etkös tuokin, toveri!»
»Tohtori —», aloin.
Mutta hän keskeytti minut hereten heikolla äänellä
mutta sydämensä pohjasta sadattelemaan tohtoria.
»Tohtorit ovat ämmiä joka kynsi», hän sanoi, »ja mitäpä
tämäkään tohtori merimiehistä ymmärtäisi? Minä olen
ollut uunikuumissa paikoissa ja miehet ovat kaatuilleet
ympärilläni keltaisen kuumeen kynsissä ja siunattu
maaemo on kuin meri aaltoillut maanjäristyksen kourissa
— tietäisikö tämä tohtori jotain sellaisista maista? —
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
