- Project Runeberg -  Aarresaari /
24

(1909) Author: Robert Louis Stevenson Translator: Olli Lampén With: Walter Paget
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - I osa — Vanha merirosvo - 3. Musta merkki

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

asiat kokonaan. Luonnollinen surumme, naapurien
käynnit, hautajaispuuhat ja toimet ravintolassa, jota
kaiken kesken oli hoidettava, pitivät minua niin
kovassa touhussa, ettei minulla ollut paljon aikaa ajatella
kapteenia, sen vähemmin häntä pelätä.

Seuraavana aamuna hän jo tuli alakertaan, söi
tavalliset ateriansa vaikka entistä vähemmän, ja joi
rommia luullakseni tavallista enemmän, sillä hän kävi itse
sitä noutamassa anniskeluhuoneesta otsa rypyssä
tuhau-tellen nenäänsä niin ankarana, ettei kukaan uskaltanut
häntä vastustaa. Hautajaisten edellisenä iltana hän oli
yhtä päihtynyt kuin ennenkin, ja ilkeältä tuntui, kun
kuuli hänen surutalossa vetävän vanhaa, kauheata
meri-mieslauluaan. Mutta niin heikko kuin hän olikin,
pelkäsimme me häntä kuin kuolemaa ja tohtori oli
muutaman sairaustapauksen vuoksi matkustanut peninkulmien
päähän eikä isäni kuoleman jälkeen kertaakaan ollut
luonamme. Olen sanonut, että kapteeni oli heikko,
ja siltä todellakin näytti kuin olisi hän heikontunut
eikä voimistunut. Hän kompuroi ylös ja alas
rappusia, laahusti vierastuvasta anniskeluhuoneeseen ja sieltä
taas takaisin, ja toisinaan hän pisti nenänsä ulos
nuuh-kaistakseen meri-ilmaa. Liikkuessaan hän nojasi seiniin
ja hengitti vaivaloisesti ja nopeasti kuin vuoren
jyrkänteitä kiipeillessä. Hän ei puhutellut kertaakaan minua
erityisesti ja minä luulen, että hän oli avomielisyytensä
melkein unhottanut; mutta hän oli tavallista
pikapäi-sempi ja, jos ottaa huomioon hänen heikkoutensa,
entistään julmempi. Juovuksissa ollessaan hän nyt
tavallisesti paljasti lyöntimiekkansa ja asetti sen eteensä
pöydälle. Mutta samalla hän kiinnitti vähemmän huomiota

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 9 01:02:04 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/aarresaari/0032.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free