Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - I osa — Vanha merirosvo - 3. Musta merkki
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
valin äänellä lausuin nuo sanat, jotka hän oli suuhuni
pannut.
Kapteeni parka kohotti katseensa ja samassa kun
hän näki tulijan, haihtui humala hänestä ja hän jäi
selvänä miehenä tuijottamaan eteensä. Hänen kasvonsa
eivät ilmaisseet niin paljon kauhua kuin kuolettavaa
kipua. Hän yritti nousta, mutta luullakseni eivät
hänen voimansa enää siihen riittäneet.
»Istu aloillasi, Bill», sokea virkkoi. »Vaikken minä
näe, niin kuulen minä sormenkin liikahduksen. Asia
kuin asia. Ojenna vasen kätesi. Poika, ota kiinni
hänen vasemman kätensä ranteesta ja tuo se oikean
käteni ulottuville.»
Molemmat tottelimme häntä täsmälleen, ja minä
näin hänen siirtävän jotain keppiä pitelevältä
kämmeneltään kapteenin käteen, joka samassa puristui kiinni.
»Nyt se on tehty», sanoi sokea mies. Samassa
hän äkkiä hellitti käteni ja uskomattoman osavasti ja
ketterästi pujahti vierastavasta ulos tielle, jossa minä,
liikkumattomana seisoessani, kuulin hänen keppinsä
kopinan loittonemistaan loittonevan.
Kului kotvasen, ennenkuin kapteeni ja minä
selvi-simme järkiimme, mutta viimein minä päästin irti
hänen ranteensa, jota yhä olin pidellyt, ja hän melkein
samaan aikaan katsahti tarkkaavaisesti kämmeneensä.
»Kello kymmenen!» huudahti hän. »Kuusi tuntia.
Vielä ennätämme heidät nipistää»; ja hän hyppäsi
pystyyn.
Mutta samassa hän horjahti, vei käden kaulaansa,
seisoi hetkisen huojuen ja kaatui sitten omituisesti
ään-nähtäen kasvoilleen lattialle.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
