Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - I osa — Vanha merirosvo - 5. Sokean miehen viimeiset hetket
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
36
5 Luku.
Sokean miehen viimeiset hetket.
Uteliaisuuteni oli tavallaan pelkoani voimakkaampi,
sillä minä en voinut jäädä piilopaikkaani, vaan ryömin
takaisin törmälle, josta, pääni pensaan suojaan
piiloit-taen, näin koko maantien ovemme edustalla. Tuskin
olin tähystyspaikkaani päässyt, kun vihollisemme alkoivat
saapua. Heitä oli seitsemän tai kahdeksan ja tulivat he
täyttä juoksua, lyhtyä kantava mies vähän edellä. Kolme
miestä juoksi yhdessä pidellen toisiaan kädestä, ja
sumussakin tunsin keskimäisen heistä sokeaksi
kerjäläiseksi. Samassa jo hänen äänensä todisti arvanneeni
oikein.
»Murtakaa ovi!» hän huudahti.
»Kyllä, kyllä!» vastasi pari kolme ääntä ja lyhdyn
kantajan seuraamana hyökkäsivät miehet »Amiraali
Ben-bowia» vastaan. Sitten näin heidän pysähtyvän ja
kuulin heidän hiljaa puhelevan, aivan kuin olisivat
hämmästyneet tavatessaan oven avonaisena. Mutta pysähdys
ei ollut pitkällinen, sillä sokea mies alkoi jälleen jaella
käskyjään. Hänen äänensä kajahti kovemmalta ja
ki-makammalta kuin ennen, aivan kuin olisi hän ollut
mielenjännityksestä ja raivosta aivan hurjistunut.
»Sisään, sisään!» huusi hän sadatellen miesten
hitautta.
Neljä viisi miestä totteli heti ja pari jäi kerjäläisen
luo. Seurasi hiljaisuus, sitten kuului hämmästynyt
huudahdus ja ääni ilmoitti talosta:
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
