- Project Runeberg -  Aarresaari /
64

(1909) Author: Robert Louis Stevenson Translator: Olli Lampén With: Walter Paget
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - II osa — Laivakokki - 8. »Tähystäjässä»

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

64

uutisia! Ben on hyvä juoksija, harvat merimiehet
hänet juoksussa voittavat. Tuhat tulimmaista, hänen
pitäisi saada mies kiinni, vaikka kintut katkeis! Vai puhui
se kurittamisesta! Minä hänet kuritan!»

Näin puhuessaan hän koko ajan hyppeli sauvansa
varassa lattialla, löi kämmenensä pöytään ja näytteli
niin luonnollisesti vihastunutta, että Old Baileyn
tuomari ja Bow Streetin salapoliisikin olisi häntä uskonut.
Vanhat epäluuloni olivat heränneet eloon, tavatessani
Mustan Koiran »Tähystäjässä», ja minä pidin kokkia
tarkasti silmällä. Mutta hän oli minulle liian ovela,
ja kun miehet hengästyneinä palasivat ja kertoivat, että
he olivat väkijoukossa häipyneet karkurin jäliltä ja että
heitä oli epäilty varkaiksi, niin minä jo olin valmis
vaikka vannomaan, että Pitkä John Silver oli viaton.

»Kas niin, Hawkins», virkkoi hän, »nyt minä olen
kauniisti kiikissä. Mitä nyt kapteeni Trelawney
ajat-telee. Tuo kirottu hollantilainen istui minun omassa
huoneessani ja joi minun rommiani! Sinä tulet ja
sanot minulle totuuden vasten naamaa, ja minä sallin
hänen näyttää meille kaikille köyden päätä aivan nenäni
edessä! Kuule, Hawkins, sinun täytyy puolustaa
minua kapteenin edessä. Sinä olet vain poikanen, mutta
nokkela poikanen. Näin sen jo sisään astuessasi.
Sanos nyt mitä minä, puujalalla kompuroiva, olisin
voinut tehdä? Siihen aikaan kun olin yliperämies, minä
olisin hypännyt hänen rinnalleen, ottanut hänet näiden
kahden kämmenen väliin ja höyhentänyt, höyhentänyt
niin että — mutta nyt —»

Samassa hän vaikeni ja hänen leukansa vaipui
alaspäin aivan kuin olisi hänelle jotain mieleen juolahtunut.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 9 01:02:04 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/aarresaari/0072.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free