- Project Runeberg -  Aarresaari /
115

(1909) Author: Robert Louis Stevenson Translator: Olli Lampén With: Walter Paget
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - III osa — Seikkailuni saarella - 15. Saaren asukas

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

115

tuntematonta. Itse Silverkään ei minusta ollut niin
kammottava kuin tämä metsän asukas, ja minä pyö
r.ihdin ympäri ja vilkuillen alinomaa olkani yli läksin
juoksemaan veneille päin.

Silmänräpäyksessä olento jälleen ilmestyi ja läksi
suuressa kaaressa kiertämään eteeni. Olin jo
väsyksissä, mutta vaikka voimani olisivat olleet
virkeimmil-aänkin, niin turhaa olisi ollut, sen nyt huomasin,
kilpailla nopeudessa sellaisen vastustajan kanssa. Rungolta
rungolle vilahti olento vikkelästi kuin hirvi, juosten
kahdella jalalla kuin ihmisetkin, mutta kuitenkin eri
tavalla siinä että se juostessaan piti ruumistaan melkein
kaksin kerroin taivutettuna. Ihminen se sittenkin oli.
sitä en nyt enää voinut epäillä.

Minä aloin nyt muistella ihmissyöjistä kuulemiani
kertomuksia ja vähällä oli etten jo huutanut apua.
Mutta se tosiseikka, että olento oli ihminen, vaikkakin
villi, oli vähän tyynnyttänyt minua ja Silverin pelko
kasvoi samassa suhteessa. Minä pysähdyin ja rupesin
miettimään jotain keinoa, jolla pelastuisin pälkähästä.
Siinä miettiessäni muistin äkkiä pistoolini. Heti kun
huomasin, etten ollut aseeton, palasi rohkeuteni ja minä
käännyin päättäväisesti saaren asukkaaseen päin ja
läksin nopeasti astumaan häntä kohti.

Hän oli tällöin muutaman puun takana; mutta
nähtävästi hän oli tarkasti pitänyt minua silmällä,
koskapa hän, heti kun olin alkanut häntä lähestyä, tuli
esiin piilostaan ja astui askeleen minua vastaan. Sitten
hän näytti empivän, perääntyi, tuli uudelleen läheni
mäksi ja viimein hän suureksi hämmästyksekseni
heittäytyi polvilleen ja kohotti rukoilevasti kätensä.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 9 01:02:04 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/aarresaari/0123.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free