Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - V osa — Seikkailuni merellä - 22. Miten minä alotin seikkailuni merellä - 23. Luodevesi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
178
joka vain heikkona kajastuksena pilkotti pimeäss
ilmaisi ankkuroidun laivan aseman. Hispaniola (
luoteen vaikutuksesta kääntänyt keulansa suoraan n
nuun päin, ja valoa laivalla oli vain kajuutassa. Sitc
oli näkemäni valaistus vain peräikkunasta tulvivan v
lon heijastusta sumuun.
Luodetta oli kestänyt jo kotvan aikaa ja mini
oli kuljettava leveän ja vetisen hietikon yli, johon j;
kani usein upposivat yli nilkan, ennenkuin saavut
pakenevan vesirajan. Jonkun matkaa kahlattuani mii
päättäväisesti laskin korakelini veteen.
23 Luku.
Luodevesi.
Korakeli oli — kuten selvästi huomasin enne
kuin siitä erosin — sangen turvallinen alus minun k
koiselle ja painoiselle henkilölle ja suoriutui kepeä.1
laineikossa; mutta ohjattavaksi se oli mitä oikullisin
itsepäisin kulkuneuvo. Teinpä mitä tahansa, niin
vain kulki tuulen ja virran mukana enemmän ku
muuhun suuntaan ja sen vahvin puoli oli pyöriä yr
päri. Itse Ben Gunnkin myönsi, että se on »oikullint
ohjattava ellet tuntene sen tapoja».
Kaikesta päättäen minä en tuntenut sen tapoj
Se kääntyi kaikkiin muihin suuntiin kuin sinne mini
minä tahdoin. Enimmäkseen se kulki sivuttain ja va
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
