- Project Runeberg -  Aarresaari /
183

(1909) Author: Robert Louis Stevenson Translator: Olli Lampén With: Walter Paget
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - V osa — Seikkailuni merellä - 23. Luodevesi

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

iSs

neässä hiukan hohtaen fosforilta. I lispaniolakin, jonka
kölivedessä minä yhä keinuin, näytti empivän
suunnas-| aan. Minä näin pimeätä taustaa vasten sen mastojen
isähän huojuvan ja kauemmin tarkattuani minä älysin
penkin kääntyvän etelään.

Minä vilkasin olkani yli ja hätkähdin. Siellä,
suo-aan takanani, loimusi nuotiotuli. Virta oli tehnyt
suo-an kulman ja vei mukanaan suuren kuunarin ja
pie-inen kieppuvan korakelin. Vauhtiaan lisäten, pärskyen
vhä korkeammalle ja loiskien yhä äänekkäämmin se
kaartui ahtaan salmen läpi ulos aavalle merelle.

Äkkiä edessäni kulkeva kuunari kallistui rajusti,
painuen noin parikymmentä astetta kyljelleen ja
melkein samassa kajuutasta kuului kaksi perättäistä
huudahdusta. Minä kuulin askeleita rappusista ja arvasin,
että juopottelijoilta oli viimeinkin riita keskeytynyt ja
he olivat älynneet onnettomuutensa.

Minä paneuduin pitkäkseni venhepahaseni pohjalle
ja hartaana uskoin sieluni Luojalle. Olin varma, että
salmen suussa me joutuisimme raivoaviin tyrskyihin,
jossa minun vaivani pian loppuisivat, ja vaikka minä
olisinkin ehkä voinut tyynesti kuolla, en minä voinut
kohtaloani tyynesti odottaa.

Tuntikaudet olin kai siten maannut laineiden sinne
tänne viskelemänä, tuon tuostakin saaden kuohuista
vesisuihkun päälleni ja joka hetki odottaen kuolemaa
seuraavan hyökyaallon kainalossa Vähitellen väsymys
minut voitti, mieleni herpautui ja aika ajoin vaivuin
kesken kauhujanikin horroksiin, kunnes uni viimein
teki tehtävänsä ja minä nukuin vaappuvassa venhossani
uneksien kodista ja »Amiraali Benbo\vista.>

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 9 01:02:04 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/aarresaari/0191.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free