Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - VI osa — Kapteeni Silver - 31. Aarretta etsimässä — Flintin osviitta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
254
virkistävä ja vaikutti meihin kohtisuorien
auringon-säteitten lämmittämällä erittäin elähyttävästi.
Seurue hajaantui kaarevaan ketjuun, huudellen ja
edestakaisin juosten. Ketjun keskipalkoilla ja hyvän
joukon toisia jälempänä etenimme me Silverin kanssa —
minä köytettynä ja hän huohottaen peräänantavaa
so-rokkoa sauvallaan penkoen. Tuontuostakin minun
suorastaan täytyi häntä tukea estääkseni häntä
tuper-tumasta päistikkaa alas rinteeltä.
Olimme taivaltaneet puolen mailin verran ja
lähestyimme tasangon reunaa, kun kauimpana
vasemmalla kulkenut mies alkoi huutaa aivan kuin jostain
pahasti pelästyneenä. Hän päästi huudon toisensa pe
rästä ja toiset alkoivat juosta häntä kohti.
»Ei kai hän ole aarretta löytänyt», Morgan virk
koi kiiruhtaessaan oikealta ohitsemme, »sillä eihän
siellä honkia ole.»
Kokonaan toista laatua hänen löytönsä olikin, ku
ten me perille päästyämme näimme. Kookkaan män
nyn juurella, vihreän köynnöskasvin ympäröimänä,
makasi maassa ihmisen luuranko ja vieressä muuta
mia kankaan siekaleita. Luullakseni joka mies tunsi
kylmien väreiden karmivan selkäpiitään.
»Hän oli merimies», virkkoi George Merry, jok."
muita rohkeampana oli lähestynyt löytöä ja tutki kan
kaan jätteitä. »Ainakin on tämä hyvää siniverkaa. -
»Niinpä vain», Silver virkkoi, »sangen luultavaa
et kai luullut piispaa täältä löytäväsi. Mutta mikä ih
meellinen asento tuolla luurangolla on? Se ei oh
O
luonnollinen.»
Uudelleen luurankoon katsahtaessa ei sen asento;’
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
