- Project Runeberg -  Ahven ja Kultakalat. Tarina Syvyyksistä /
38

(1918) [MARC] Author: Eino Leino
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

38

i

Vihdoin kävi niidenkin kilpikonnankulku hänelle
sietämättömäksi.

Hän nousi äkkiä vuoteessaan. Hän kohotti
käsivartensa ja vannoi pyhän valan oman
perso-nallisuutensa jumalille olla aina itselleen
uskollinen ja tehdä juuri niin kuin hänen mielestään oli
kaunista ja oikeaa maailmassa.

Sitten hän pukeutui nopeasti, hiipi hiljaa
ulos kammiostaan, otti eteisestä oman vaskisen
onkivapansa muine vehkeitteen ja pujahti ulos
pimeään yöhön ohi nukkuvien vartioiden.

Ulkona tuuli ja satoi. Mutta niin suuri oli
hänen sisäinen jännityksensä ja niin kiihkeä
hänen sielunsa palava intohimo, että hän ei
huomannut tuulen vonguntaa linnantorneissa eikä
sateen suhinaa paljaille hartioilleen, vaan juoksi,
joutui kohti meren kohinaa, joka valtavana
bassoviuluna kaikui yli tämän yöllisen jouhiorkesterin.

Kun hän tuli lähemmä, se muuttui
pasuunaksi. Ja kun hän tuli vielä lähemmä, toitotti
häntä vastaan sieltä kuin kokonainen
torvisoittokunta.

Mutta aivan lähellä, laakoja rantakallioita

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Jul 3 17:59:04 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/ahvenkulta/0040.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free